Hellitä vähän

Selaa aihetta:

stressi

    Mistä lisää tunteja vuorokauteen?

    lisää tunteja

    Pohdiskelevat tekstit ovat jääneet blogista viime aikoina vähän vähemmälle, mutta sille on syynsä, sillä arki on imaissut mut vahvasti sisäänsä. Eikä se ole pelkästään huono asia, sillä rakastan arkea! Etenkin näin syksyllä tuntuu, että on ihana elää tasaista arkea, inspiroitua työjutuista ja saada treenirytmi taas kuntoon. Mutta siinä se ongelma onkin, sillä mun arki ei ole ollut kovin tasaista tai ainakaan tasapainoista viime aikoina.

    Mistä sitten tietää, ettei arki ole tasapainossa? Ainakin itselläni se tuntuu jatkuvana kiireenä takaraivossa. Ajanhallinnan karkaamisena. Levosta ja yöunesta tinkimisenä. Oman ajan puutteena. Ja sekös vasta ärsyttääkin, sillä nimenomaan niihin haluaisin panostaa! Kierre ruokkii itseään ja pian huomaan kiitäväni oravanpyörässä viikkoja läpi. Tuntuu, että on jatkuvasti perjantai. Eikä vaan hyvällä tavalla, vaan sillä tavalla, että mihis tää viikko taas katosi. En ymmärrä, miten perheelliset ehtivät tekemään yhtään mitään, jos multakin loppuu tunnit vuorokaudesta?

    lisää tunteja

    lisää tunteja

    Olen kuullut monestakin tuutista, etteivät ylikuormittuneet ihmiset uuvu pelkästään työstä, vaan myös vapaa-ajasta, sillä koko ajan ollaan tekemässä jotain. Esimerkiksi Hanna-Kaisan (joka on ollut myös mun valmentaja <3) Vahvaradiossa on loistava jakso palautumisesta. Siinä todetaan, että lauantai on yllättäen monelle viikon kuluttavin päivä, sillä sinne tungetaan kaikkea, mitä viikolla ei ehdi tekemään. Tunnistan itseni. Haluaisin tehdä niin paljon, mutta aikaa on rajallisesti ja tarvitsen myös aikaa työstä palautumiseen.

    On siis tehtävä jotain vähemmän tai fiksummin. Koti on kieltämättä vienyt energiaani enemmän kuin yleensä. Pakko hidastaa tahtia. Liikuntaan ja ruokaan haluan nyt panostaa, sillä ne jäivät kesällä vähemmälle, mikä tuntuu ja näkyy sekä kropassa että omassa fiiliksessä. Mutta senkin kanssa pitäisi oppia joustavammaksi – ei niin, että se on joko viisi tai nolla treeniä viikossa. Parisuhde ja ystävät ovat niitä kaikkein tärkeimpiä, mutta miten ne aina jäävätkin ajankäytössä viimeiseksi? Ei hyvä.

    lisää tunteja

    lisää tunteja

    Olen ottanut taas bullet journalin (mistä kirjoittelin täällä) haltuun ja kirjannut sinne vähän viikon menoja ja tehtäviä. Helpottaa heti, jos ne ovat jossain ylhäällä, eikä päässä viemässä kapasiteettia. Mutta se ei vielä riitä, on pakko tehdä jotain fiksummin. Tässä pieniä arjenhelpotusjuttuja, joita listasin muistutukseksi itselleni:

    • Tilasin viime viikolla ruokaostokset kotiin ja säästin kaupassa haahuiluun käytetyn ajan sekä turhat heräteostokset. Tätä voisi tehdä myös jatkossa.
    • Teen ruokaa aina ison satsin kerralla ja syön siitä vähintään pari päivää.
    • Yhdistän treenit joko aamun tai iltapäivän työmatkaan. Vaatii vähän suunnittelua pakkaamisen ja eväiden suhteen, mutta säästää paljon aikaa, kun ei tarvitse turhaan käydä kotona kääntymässä.
    • Kahvittelun sijaan pyydän ystävän mukaan lenkille. Tulee ulkoilut ja koiran lenkitys hoidettua samalla, kun voi vaihtaa kuulumisia.
    • Venyttelen tai teen pikaisen kotitreenin samalla, kun katson lempiohjelmaani (joita on tällä hetkellä tasan yksi, koska niistäkin on pakko karsia).
    • Otan pienen hetken rauhoittumiselle työpäivän jälkeen ja laitan meditaationauhan soimaan bussissa tai junassa. Antaa kummasti fokusta loppupäivän askareisiin.
    • Ajoitan sähköpostin ja somettamisen pariin hetkeen päivässä, enkä vilkuile puhelinta jatkuvasti. Todo-listalla on vielä karsia kaikki turhat notifikaatiot.
    • Uskallan sanoa tarvittaessa ei turhille menoille, jotka eivät oikeasti anna mulle mitään.
    • Priorisoin unta erityisesti viikonloppuisin. Auttaa muuten kaikkeen elää elämäänsä ilman univelkaa.

    lisää tunteja

    Oisko teillä jotain vinkkejä, miten saatte arjesta toimivaa tinkimättä palautumisesta? Tai ylipäänsä ajatuksia tai toiveita aiheeseen liittyen? Voisin jakaa seuraavalla kerralla vaikka vinkkejä omista palautumiskeinoistani 🙂

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Nuhaiset terveiset mökin sohvanurkasta! Kuten postaustahdista näkee, syksy on lähtenyt liikkeelle aika kiireisin merkein. Uudet työprojektit, jatkuvat sisustuspohdinnat, kodin laittaminen sekä säännöllisen liikunnan pariin palaaminen ovat vieneet viime viikkojen tunnit huomaamatta. Lisäksi teimme viime viikonloppuna työporukalla reissun Lontooseen, mistä nämä kuvat on otettu. Lontoo ja reissu olivat aivan ihania, mutta nyt kroppakin jo rupeaa muistuttelemaan siitä, että palautuminen olisi ihan kiva juttu.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Etenkin viimeisen viikon olen elänyt tosi epämiellyttävässä selviytymismoodissa. Tiedätkö sen tunteen, kun odotat vaan viikonloppua ja sitä, että pääset nukkumaan kaiken univelan ja kuormituksen pois? Selviytymismoodissa rupean unohtelemaan asioita, stressaan jatkuvasti niistä unohtuneista asioista, herään kiukkuisena, otan asiat raskaammin kuin tarvisi ja olen tosi epämiellyttävää seuraa. Terve ajanhallinta on ihan hukassa ja kuljen vaan paikasta toiseen zombina suorittaen täyttä kalenteria ja loputonta todo-listaa, odottaen iltaa ja omaa sänkyä (jota ei siis vieläkään ole, vaan nukumme väliaikaisella ilmapatjalla :D). Tottakai sain vielä flunssan ja naistenvaivat samalle viikolle, koska miksipä ei.

    Tällaisiin viikkoihin on vain yksi apu ja se on pitkät yöunet ja oma aika. Onneksi karkasimme viikonlopuksi mökille, etten vaan keksi mitään ylimääräistä tekemistä. Toki täälläkin olisi kaikenlaista puuhaa, mutta flunssa on hyvä syy jäädä sohvalle lepäämään. Juuri nyt blogi tuntuu kivalta omalta ajalta ja arjen pakopaikalta, eikä pakottavalta suorittamiselta, mikä on ihana huomata.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Mutta nyt valituksesta vielä iloisempaan aiheeseen, eli Lontooseen! Olin käynyt Lontoossa ennen tätä reissua, mutta siitä on aikaa varmaan 15 vuotta ja silloin käytiin lähinnä pakollisen turistikohteet läpi. Tällä kertaa päätin skipata lähes kaikki turistihommat ja keskittyä kaupungin fiilistelyyn. Meille oli varattu majoitus Kensingtonista, mikä osoittautui varakkaaksi ja rauhalliseksi alueeksi. Etenkin rauhallisuus oli tähän mielentilaan sopiva piirre ja oli ihanaa, kun lähiympäristössä, kuten Notting Hillissä, pystyi haahuilemaan ilman jatkuvaa hälinää. Lontoo olikin tästä näkövinkkelistä paljon seesteisempi kuin etukäteen ajattelin.

    Toki pyörimme jonkin verran myös muualla Lontoossa. Perjantaina meillä oli ohjelmaa työn puolesta lähempänä keskustaa. Lauantaina kävimme shoppailemassa Oxford Streetillä (jestas, mikä tungos) ja illaksi olin varannut musikaaliliput The Book of Mormoniin Piccadilly Circuksen lähelle. Sunnuntain ohjelmassa oli Columbia Roadin kukkamarkkinat, josta on vielä kuvia jemmassa tuleviin postauksiin.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Tarkoituksena oli istua enemmän kivoissa kahviloissa ja ravintoloissa, mutta sille jäi valitettavan vähän aikaa. Hyviä vinkkejä ei siis ole juuri jaettavana, mutta Notting Hillin australiainen Granger & Co. jäi positiivisena mieleen. Täällä oli brunssihenkinen ruokalista, josta pannukakut tuntuivat olevan paikallinen jättihitti. Yritimme ensin Ottolenghille, muttemme mahtuneen sisään ja Grangerillekin jonotimme hetken aikaa. Ylipäänsä reissussa tuli syötyä hämmentävän terveellisesti, ehkä johtuen siitä, että olen juuri päässyt taas säännöllisen treenin makuun (ja mulla urheilu & terveellinen ruokavalio kulkevat usein käsikädessä). Skippasin pubit ja baarit kokonaan ja pääsin jopa aamulenkille sunnuntaina 😀

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Lisää Lontoo-fiiliksiä löytyy myös oman Instagram-profiilini (@emmite) tarinoiden kohokohdista 🙂 Täytyy myöntää, että viikonloppureissu herätti mussa pienen matkakuumeen, mikä on nyt kämppähankintojen takia ollut pannassa. Saa nähdä, koska pääsen seuraavan kerran matkustamaan – ehkä ensi talvena tai keväänä johonkin lämpimään ensimmäisen palkallisen talvilomani kunniaksi?

    Nyt kuitenkin takaisin sohvannurkkaan lämmintä teetä hörppimään, palaillaan!

    Teema
    Työ ja arki
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Lomakuulumisia ja läsnäoloa

    lomakuulumisia

    Heippa pitkästä aikaa! Olen ollut nyt viikon lomalla ja käyttänyt tämän viikon oikeastaan vain ja ainoastaan rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Ennen lomaani stressikäyrä huiteli jo taivaissa, sillä sen lisäksi, että aloitin uuden projektin vielä viikkoa ennen lomaa, tapahtui myös iloisia (mutta stressaavia) asioita asuntorintamalla. Vielä on muutama asia selviteltävänä, mutta sen jälkeen voin toivottavasti kirjoitella tännekin kotiasioista enemmän.

    Päätin jo etukäteen, etten ota mitään paineita neljän viikon kesälomani suhteen, kuten täällä kirjoittelin. Lomani alkoi perinteisesti Ruisrockista, mikä on aina mahtava, mutta samalla aika kuluttava aloitus lomalle. Sen jälkeen meni muutama päivä ennen kuin pääsin kunnolla lomamoodiin, eli totuin siihen, ettei mun tarvitse tehdä oikeasti yhtään mitään. Onneksi ympäristö tarjosi sille hyvät puitteet, sillä karkasin heti mökille perheeni pariin (ja poistin puhelimesta kaikki töihin liittyvät sovellukset notifikaatioineen). Eilen siirryin tuolta mökiltä poikaystäväni mökille ja rentoilu jatkuu.

    lomakuulumisia

    lomakuulumisia

    Täytyy kyllä kiittää tuuriani sään suhteen, sillä voiko parempia kelejä ihminen lomalleen toivoa? Tällä hetkellä fiilistelen loman ensimmäistä sadekuuroa, mutta muuten on paistanut joka päivä ja oon päässyt nauttimaan Suomen kesästä ihan täysiä. Pilvetön taivas, auringon lämpö iholla, viilentäviä pulahduksia, souturetket tyynessä joessa, toinen toistaan upeammat auringonlaskut… Näissä hetkissä on helppo olla onnellinen 🙂

    Yhtä asiaa tulee lomalla pohdittua paljon, nimittäin läsnäolon taitoa. Tunnistat varmaan sen tunteen, että koko vuoden odotat lomaa ja sitten kun se on käsillä, niin ajatus on jo jossain muualla? Kuinka vaikeaa se välillä onkin vain pysähtyä ja nauttia hetkestä? Ihmisen mieli on niin herkästi kiinni joko tulevassa tai menneessä – itselläni usein tulevaisuudessa, kuten nyt esimerkiksi uudessa kodissa. Mutta jos elämme aina tulevaisuudessa, voimmeko koskaan olla tyytyväisiä nykyhetkeen? Aina vaan pitäisi olla jotain enemmän, jotain paremmin.

    lomakuulumisia

    Loma on hyvä hetki harjoittaa läsnäoloa, mihin olen onneksi kiinnittänyt huomiota viime vuosina. Kunhan ei vedä tätäkään asiaa yli ja rupea suorittamaan läsnäoloa – välillä, kun tuntuu, että sisäinen itsekriitikkoni meinaa ylisuorittaa tässäkin asiassa. Eihän siitä mitään tule, jos ei anna itselleen lupaa haaveilla 🙂 Kun vaan muistaa sen, että asiat ovat aika ihanasti juuri nyt.

    Loppuloman aikataulun pyrin pitämään joustavana, mutta onhan tässä kaikenlaista kivaa tulossa. Aion ainakin poimia vadelmia, käydä asuntomessuilla ja Yyterin hiekkarannoilla, harjoitella (taas kerran) golfia, pohtia sisustusvalintoja, juhlia valmistujaisia ja häitä. Ennen kaikkea aion kuitenkin rentoutua ja olla vaan. En siis ota paineita myöskään blogin päivittämisestä, joten parhaiten pysytään kuulolla Instagramin puolella!

    Teema
    Ajatuksia
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus