Hellitä vähän

Selaa aihetta:

mielipide

    Saako kesä ahdistaa?

    saako kesä ahdistaa

    Kesä – ihmisen parasta aikaa. Kukaan ei ole varmasti välttynyt viime viikkojen kesähehkutukselta. Onhan se ihanaa, että Suomeen saatiin kunnon kesä jo toukokuussa. Aurinko, lämpö ja kevyempi pukeutuminen piristävät kummasti pitkän ja kylmän kevään jälkeen. Tuntuu kuin ihmiset olisivat yhtäkkiä heränneet eloon ja rynnistäneet ulos juhlistamaan elämää. Some on räjähtänyt irtojätskeistä, piknikeistä ja auringonlaskuista.

    Pari viimeisintä viikonloppua ovat olleet todella kesäisiä ja olen nauttinut niistä täysillä. Olen huomannut, että aurinko saa muhun lisää energiaa, mutta samalla suorittaja sisälläni nostaa päätään. Nyt kun on kerrankin näin hieno keli, niin pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain: harrastamassa kesälajeja, kilistelemässä terassilla tai vähintäänkin ottamassa aurinkoa. Blogiinkin pitäisi kuvata hienoja kesäkuvia ja someen se kuva ekasta jätskistä sadan samanlaisen seuraksi. Suomen kesä on niin arvaamaton, että kohta se voi olla jo ohi! Ei siis auta hukata sekuntiakaan.

    saako kesä ahdistaa

    Vähemmästäkin nousee pintaan pieniä ahdistuksen tunteita koko kesää kohtaan. Kesä on nimittäin myös aika, johon yleensä sijoittuvat meidän palkkatyöläisten pidemmät lomajaksot. Huomaamattaan sitä rupeaa kasaamaan suuria odotuksia tuolle ajanjaksolle. Jaksan vielä puurtaa nää pari kuukautta ja sitten pääsen lomalle. En ehdi nähdä kavereita nyt, mutta sitten kesällä tehdään kaikkea kivaa yhdessä. Kesälomalla on sitten vihdoin aikaa lukea / liikkua / rentoutua…

    Hetken asiaa pohdittuani tulin siihen lopputulokseen, että ahdistukseni taitaa kummuta pelosta, etten pystykään vastaamaan omiin odotuksiini. Etten saakaan työasioita pois mielestä, kelit eivät suosi tai jään yksin suorittamaan kesäaktiviteettejäni. Että kesä ei olekaan ainoastaan roseeviinin väristä kuplaa, vaan ajoittain jopa ihan tavallista elämää.

    saako kesä ahdistaa

    saako kesä ahdistaa

    En ole selvästi yksin ajatusteni kanssa, sillä Annika kirjoitti hyvän tekstin kesäpaineista ja kommenteista päätellen moni tuntee samoin. Voimme toki syyttää ympäristöämme, kuten somea, kesäpaineista, mutta loppupeleissä kyse on myös itse itsellemme asettamista odotuksista. Jos romantisoimme kesän mielessämme ihmiselämän kohokohdaksi, luomme samalla itsellemme paineita tämän mielikuvan toteuttamisesta. Hyvä puoli on kuitenkin se, että omiin ajatuksiimme voimme itse vaikuttaa.

    Ahdistuksen iskiessä ei auta muu kuin laskea omia odotuksiaan. Toki kesästä ja lomasta saa (ja pitää) olla innoissaan, mutta jos onnellisuus ja hyvinvointi ovat kiinni tuosta lyhyestä ajanjaksosta, voivat paineet käydä valtaviksi. Olen yrittänyt päästää irti “sitten kun” -ajattelusta ylipäänsä, sillä se saa usein nykytilanteen näyttämään huonommalta kuin onkaan. Kivoja juttuja voi tehdä ympäri vuoden, ei ainoastaan kesällä.

    saako kesä ahdistaa

    Erika toivoi osuvasti postausta omasta summer bucket -listastani. Vaikka elän listoilla, en ollut suunnitellut tälle kesälle vielä juuri mitään. Rupesin heti listaamaan toiveitani, mutta edellisvuosista poiketen mieleeni ei noussut vaatimuslistaa. Ensimmäisenä mieleen nousi toive, että saisi olla vaan. Olen suorittanut kesää niin lujaa viime vuosina, että enää ei tarvitse. Olen käynyt läpi Helsingin kivat kesäkahvilat, huvipuistot, kesäkinot, terassit, uimapaikat ja ulkoilualueet. Ja vaikka näistä kesätekemisistä nautinkin, ei onnellisuuteni ole kiinni siitä, pääsenkö tänä kesänä juomaan skumppaa Mattolaiturille vaiko en.

    Toki muutamia kesäjuttuja on kalenterissa nytkin, mutta yritän pitää ne minimissä ja keskittyä tekemään sitä, mikä tuntuu hyvältä. Vaikka se sitten olisikin “vain” kotona oleskelua. Ehkä voisimmekin kesä- ja lomahaaveilun sijaan miettiä, miten voisimme tuoda lisää kesää arkeemme?

    Teema
    Ajatuksia
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Matkustatko kuvien takia?

    matkustatko kuvien takia

    Kuvittele, että matkustaisit kauniiseen maahan ilman kameraa tai puhelinta. Pystyisitkö nauttimaan lomasta vai tuntuisiko siltä, että kokemuksesi menee ihan hukkaan? Vai olisiko jopa ihanaa matkustaa ilman stressiä täydellisistä lomakuvista?

    Jos rehellisiä ollaan, matkustaminen ei itselleni tuntuisi samalta ilman kameraa. Valokuvaaminen on harrastukseni ja nautin siitä erityisen paljon uusissa paikoissa. En silti sano, etten pystyisi nauttimaan lomasta ilman sen jatkuvaa tallentamista. Ajatus melkein kutkuttaa, sillä uskon sen olevan hyvinkin vapauttavaa.

    Aihe tuli mieleeni Islannissa matkatessa. Alkulomasta kamera ja puhelin tuntuivat olevan liimattuina käteeni, sillä uusia, erilaisia maisemia teki mieli kuvata jatkuvasti. Automatkalla pläräsin filttereitä ja suunnittelin Instagram-feediäni (en siis ollut kuskina ;)). Jonkin ajan kuluttua alkoi kuitenkin tuntua siltä, että nyt riittää – en halua, että koko loma menee linssin läpi katselemiseksi. Luovutin ja tuijottelin automatkat mieluummin upeita maisemia. En saanut niitä tallennettua mihinkään, mutta omissa muistoissani ne elävät erityisen vahvoina.

    matkustatko kuvien takia

    Nämä kuvat on napattu nimenomaan loppulomasta kiertäessämme Snæfellsnesin niemimaata. Kuvaamiseen käytin paljon vähemmän aikaa kuin alkulomasta ja näistä kuvista tuli melkein lemppareitani – rennompi suhtautuminen tähänkin asiaan siis kannatti. Tulin jopa vähän surulliseksi, kun seurasin paria aasialaista turistia kuvauspuuhissa Game of Thrones -fanien pyhiinvaelluspaikalla Kirkjufellfossilla. Toinen oli passittanut vanhan miehen ottamaan itsestään kuvia puhelimella. Yksikään kuva ei kelvannut, vaan nainen käskytti miestä kuvaamaan yhä uudestaan ja uudestaan eri kuvakulmista, kunnes laittoi vielä toisen henkilön kuvaamaan itseään. Toinen nainen taas väänsi kunnon tekohymyä samalla kun iäkkäämpi nainen kuvasi häntä kolmella eri kameralla. Kyllä, yli 60-vuotias nainen kantoi kaulassaan kolmea painavaa järjestelmäkameraa, jotta hymy saatiin varmasti ikuistettua.

    matkustatko kuvien takiamatkustatko kuvien takia

    Nämä tapaukset ovat vielä harmittomia, mutta välillä kauhistuttaa lukea tarinoita siitä, kuinka turisteja on pahimmillaan menehtynyt sen täydellisen selfien vuoksi, milloin tippuneet kielekkeeltä ja milloin joutuneet tappaja-aallon imaisemaksi. Kiinassa kuulemma menestyy nyt startup, jonka appi varoittaa selfie-kepin käyttäjiä lähestyvistä katupylväistä. Välillä sitä tulee miettineeksi, että mihin tämä maailma on menossa… Kannattaako oikeasti matkustaa maailman toiselle puolelle ja pahimmillaan uhrata henkensä vain näyttävien kuvien takia?

    matkustatko kuvien takiamatkustatko kuvien takia

    Itse yritän tässäkin asiassa löytää sen kultaisen keskitien. Saan toki nauttia harrastuksestani, mutta liika on liikaa. En halua pahoittaa mieltäni, jos en saakaan sitä täydellistä lomakuvaa tai laittaa toisia raatamaan sen eteen. Omia kuvia on turha verrata some-ammattilaisiin, jotka tekevät tätä hommaa työkseen. Lopulta jaksoin meikata reissussa yhtenä päivänä ja silloinkaan ei huvittanut kuvata omaa naamaa 😀

    Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tästäkin aiheesta!

    Teema
    Ajatuksia
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus