Hellitä vähän

Selaa aihetta:

matkustus

    Lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Nuhaiset terveiset mökin sohvanurkasta! Kuten postaustahdista näkee, syksy on lähtenyt liikkeelle aika kiireisin merkein. Uudet työprojektit, jatkuvat sisustuspohdinnat, kodin laittaminen sekä säännöllisen liikunnan pariin palaaminen ovat vieneet viime viikkojen tunnit huomaamatta. Lisäksi teimme viime viikonloppuna työporukalla reissun Lontooseen, mistä nämä kuvat on otettu. Lontoo ja reissu olivat aivan ihania, mutta nyt kroppakin jo rupeaa muistuttelemaan siitä, että palautuminen olisi ihan kiva juttu.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Etenkin viimeisen viikon olen elänyt tosi epämiellyttävässä selviytymismoodissa. Tiedätkö sen tunteen, kun odotat vaan viikonloppua ja sitä, että pääset nukkumaan kaiken univelan ja kuormituksen pois? Selviytymismoodissa rupean unohtelemaan asioita, stressaan jatkuvasti niistä unohtuneista asioista, herään kiukkuisena, otan asiat raskaammin kuin tarvisi ja olen tosi epämiellyttävää seuraa. Terve ajanhallinta on ihan hukassa ja kuljen vaan paikasta toiseen zombina suorittaen täyttä kalenteria ja loputonta todo-listaa, odottaen iltaa ja omaa sänkyä (jota ei siis vieläkään ole, vaan nukumme väliaikaisella ilmapatjalla :D). Tottakai sain vielä flunssan ja naistenvaivat samalle viikolle, koska miksipä ei.

    Tällaisiin viikkoihin on vain yksi apu ja se on pitkät yöunet ja oma aika. Onneksi karkasimme viikonlopuksi mökille, etten vaan keksi mitään ylimääräistä tekemistä. Toki täälläkin olisi kaikenlaista puuhaa, mutta flunssa on hyvä syy jäädä sohvalle lepäämään. Juuri nyt blogi tuntuu kivalta omalta ajalta ja arjen pakopaikalta, eikä pakottavalta suorittamiselta, mikä on ihana huomata.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Mutta nyt valituksesta vielä iloisempaan aiheeseen, eli Lontooseen! Olin käynyt Lontoossa ennen tätä reissua, mutta siitä on aikaa varmaan 15 vuotta ja silloin käytiin lähinnä pakollisen turistikohteet läpi. Tällä kertaa päätin skipata lähes kaikki turistihommat ja keskittyä kaupungin fiilistelyyn. Meille oli varattu majoitus Kensingtonista, mikä osoittautui varakkaaksi ja rauhalliseksi alueeksi. Etenkin rauhallisuus oli tähän mielentilaan sopiva piirre ja oli ihanaa, kun lähiympäristössä, kuten Notting Hillissä, pystyi haahuilemaan ilman jatkuvaa hälinää. Lontoo olikin tästä näkövinkkelistä paljon seesteisempi kuin etukäteen ajattelin.

    Toki pyörimme jonkin verran myös muualla Lontoossa. Perjantaina meillä oli ohjelmaa työn puolesta lähempänä keskustaa. Lauantaina kävimme shoppailemassa Oxford Streetillä (jestas, mikä tungos) ja illaksi olin varannut musikaaliliput The Book of Mormoniin Piccadilly Circuksen lähelle. Sunnuntain ohjelmassa oli Columbia Roadin kukkamarkkinat, josta on vielä kuvia jemmassa tuleviin postauksiin.

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Tarkoituksena oli istua enemmän kivoissa kahviloissa ja ravintoloissa, mutta sille jäi valitettavan vähän aikaa. Hyviä vinkkejä ei siis ole juuri jaettavana, mutta Notting Hillin australiainen Granger & Co. jäi positiivisena mieleen. Täällä oli brunssihenkinen ruokalista, josta pannukakut tuntuivat olevan paikallinen jättihitti. Yritimme ensin Ottolenghille, muttemme mahtuneen sisään ja Grangerillekin jonotimme hetken aikaa. Ylipäänsä reissussa tuli syötyä hämmentävän terveellisesti, ehkä johtuen siitä, että olen juuri päässyt taas säännöllisen treenin makuun (ja mulla urheilu & terveellinen ruokavalio kulkevat usein käsikädessä). Skippasin pubit ja baarit kokonaan ja pääsin jopa aamulenkille sunnuntaina 😀

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    lontoo ja kuulumisia

    Lisää Lontoo-fiiliksiä löytyy myös oman Instagram-profiilini (@emmite) tarinoiden kohokohdista 🙂 Täytyy myöntää, että viikonloppureissu herätti mussa pienen matkakuumeen, mikä on nyt kämppähankintojen takia ollut pannassa. Saa nähdä, koska pääsen seuraavan kerran matkustamaan – ehkä ensi talvena tai keväänä johonkin lämpimään ensimmäisen palkallisen talvilomani kunniaksi?

    Nyt kuitenkin takaisin sohvannurkkaan lämmintä teetä hörppimään, palaillaan!

    Teema
    Työ ja arki
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Matkustatko kuvien takia?

    matkustatko kuvien takia

    Kuvittele, että matkustaisit kauniiseen maahan ilman kameraa tai puhelinta. Pystyisitkö nauttimaan lomasta vai tuntuisiko siltä, että kokemuksesi menee ihan hukkaan? Vai olisiko jopa ihanaa matkustaa ilman stressiä täydellisistä lomakuvista?

    Jos rehellisiä ollaan, matkustaminen ei itselleni tuntuisi samalta ilman kameraa. Valokuvaaminen on harrastukseni ja nautin siitä erityisen paljon uusissa paikoissa. En silti sano, etten pystyisi nauttimaan lomasta ilman sen jatkuvaa tallentamista. Ajatus melkein kutkuttaa, sillä uskon sen olevan hyvinkin vapauttavaa.

    Aihe tuli mieleeni Islannissa matkatessa. Alkulomasta kamera ja puhelin tuntuivat olevan liimattuina käteeni, sillä uusia, erilaisia maisemia teki mieli kuvata jatkuvasti. Automatkalla pläräsin filttereitä ja suunnittelin Instagram-feediäni (en siis ollut kuskina ;)). Jonkin ajan kuluttua alkoi kuitenkin tuntua siltä, että nyt riittää – en halua, että koko loma menee linssin läpi katselemiseksi. Luovutin ja tuijottelin automatkat mieluummin upeita maisemia. En saanut niitä tallennettua mihinkään, mutta omissa muistoissani ne elävät erityisen vahvoina.

    matkustatko kuvien takia

    Nämä kuvat on napattu nimenomaan loppulomasta kiertäessämme Snæfellsnesin niemimaata. Kuvaamiseen käytin paljon vähemmän aikaa kuin alkulomasta ja näistä kuvista tuli melkein lemppareitani – rennompi suhtautuminen tähänkin asiaan siis kannatti. Tulin jopa vähän surulliseksi, kun seurasin paria aasialaista turistia kuvauspuuhissa Game of Thrones -fanien pyhiinvaelluspaikalla Kirkjufellfossilla. Toinen oli passittanut vanhan miehen ottamaan itsestään kuvia puhelimella. Yksikään kuva ei kelvannut, vaan nainen käskytti miestä kuvaamaan yhä uudestaan ja uudestaan eri kuvakulmista, kunnes laittoi vielä toisen henkilön kuvaamaan itseään. Toinen nainen taas väänsi kunnon tekohymyä samalla kun iäkkäämpi nainen kuvasi häntä kolmella eri kameralla. Kyllä, yli 60-vuotias nainen kantoi kaulassaan kolmea painavaa järjestelmäkameraa, jotta hymy saatiin varmasti ikuistettua.

    matkustatko kuvien takiamatkustatko kuvien takia

    Nämä tapaukset ovat vielä harmittomia, mutta välillä kauhistuttaa lukea tarinoita siitä, kuinka turisteja on pahimmillaan menehtynyt sen täydellisen selfien vuoksi, milloin tippuneet kielekkeeltä ja milloin joutuneet tappaja-aallon imaisemaksi. Kiinassa kuulemma menestyy nyt startup, jonka appi varoittaa selfie-kepin käyttäjiä lähestyvistä katupylväistä. Välillä sitä tulee miettineeksi, että mihin tämä maailma on menossa… Kannattaako oikeasti matkustaa maailman toiselle puolelle ja pahimmillaan uhrata henkensä vain näyttävien kuvien takia?

    matkustatko kuvien takiamatkustatko kuvien takia

    Itse yritän tässäkin asiassa löytää sen kultaisen keskitien. Saan toki nauttia harrastuksestani, mutta liika on liikaa. En halua pahoittaa mieltäni, jos en saakaan sitä täydellistä lomakuvaa tai laittaa toisia raatamaan sen eteen. Omia kuvia on turha verrata some-ammattilaisiin, jotka tekevät tätä hommaa työkseen. Lopulta jaksoin meikata reissussa yhtenä päivänä ja silloinkaan ei huvittanut kuvata omaa naamaa 😀

    Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tästäkin aiheesta!

    Teema
    Ajatuksia
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus