Hellitä vähän

Selaa aihetta:

loma

    Lomaterkut

    vilna

    Avasin tänään tietokoneen toista kertaa lomani aikana. Kun kolme viikkoa sitten jäin lomalle, päätin, että kone pysyy kiinni mahdollisimman paljon, ja se päätös on pitänyt. Nyt teki kuitenkin mieli tulla huikkaamaan blogiin muutama sana lomafiiliksistä. Lomailen vielä tämän viikon, mutta jotenkin tämä viikko tuntuu jo arkeen laskeutumiselta. Ja hyvä niin – kerrankin sen voi tehdä pehmeästi, jotta ensimmäinen työviikko ei tunnu sitten ihan maailmanlopulta 🙂

    Postauksen kuvat ovat Vilnasta, joka oli kesälomani extempore-ulkomaanmatka. Ajattelin ensin, etten lähde ulkomaille Italia-reissun jälkeen, mutta kun siskoni tarjosi mahdollisuutta lähteä mukaan hänen työmatkalleen, en kauaa harkinnut. Lyhyet lennot, ilmainen majoitus, omaa aikaa ja mieleistä matkaseuraa – olin myyty!

    Olin käynyt Vilnassa Baltian matkallamme 15-vuotiaana, mutta mielikuvia ei juuri ollut. Kaupunki on yhdistelmä kaunista vanhaa kaupunkia ja rosoisempia esikaupunkialueita, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ja omalla tavallaan viehättävän. Neljä päivää oli sopiva aika tutustua kaupunkiin ja jäi vielä sopivasti aikaa lueskella kirjaa puistonpenkeillä tai tehdä hölkkälenkkejä kaupungin puistoihin. Taisin muutamat Frendit-jaksotkin katsoa hotellilla kelin ollessa aika epävakainen 🙂 En oo juuri matkustanut yksin, joten mulle päivien viettäminen yksin vieraassa kaupungissa oli jo kiva elämys itsessään. Vilnasta löytyy lisää mun Instagramin (emmite) kohokohdista ja kysele toki, jos kaipaat vinkkejä kaupunkiin!

    Vilnan lisäksi oon ehtinyt tehdä kolmessa viikossa kaikenlaista, vaikka oon yrittänyt ottaa niin chillisti kuin vain voi. Parasta onkin, että harvat jutuista oli etukäteen suunniteltu, sillä halusin lomalle nimenomaan tyhjän kalenterin ja mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mitä tekee mieli. Tein pienen listan lähinnä itselleni muistoksi siitä mitä kaikkea sitä sitten tulikaan koettua:

    • aloitin loman perinteisesti Ruissista – tänä vuonna mummopaketilla, eli pe+su-lipuilla (jotta lauantain välipäivänä voi koomata rauhassa)
    • kävin moikkaamassa isovanhempiani sekä Turussa että Hämeenkoskella. Olen niin kiitollinen, että mulla on vielä kaikki neljä isovanhempaa elossa ja voivat hyvin!
    • ostin joogakortin Rootsiin ja oon käynyt testaamassa eri joogatunteja – myös Leblonin aurinkoisella terassilla
    • haahuilin yksin Helsingissä ja kävin fiilistelemässä vanhoja kotikulmia Punavuoressa
    • vietin aikaa kotikotona Nokialla kummipoikani kanssa ja käytiin mm. kotieläinpuistossa
    • kävin moikkaamassa myös kummityttöäni ja katsastamassa heidän uuden upean kotinsa!
    • kävin äitin kanssa kesäteatterissa ja shoppailemassa työvaatteita Nanson outletissa
    • päädyin Ed Sheeranin keikalle päivän varoitusajalla. Olihan se nyt ihana!
    • kävin Nikon kanssa katsomassa uuden Leijonakuninkaan ja vuodatin pari kyynelettä (kuulemma alkuperäisessä itkin pienenä ihan kunnolla)
    • tartuin golf-mailaan ensimmäistä kertaa sitten lumikinosten
    • sain polkupyörään uuden eturenkaan varastetun tilalle ja fiilistelin pyöräilyä niin paljon, että pohdin vakavasti ensimmäisen oman pyörän ostamista
    • valvoin melkein aamukuuteen bailaten latotansseissa kavereiden kolmekymppisissä
    • luin yhden koskettavimmista kirjoista pitkään aikaan, Love Warriorin. Kuuntelin myös kirjoja, viimeisimpänä Nokian tarinan Risto Siilasmaan näkökulmasta
    • kävin vihdoin Hietsussa biitsillä viidennen Helsinki-vuoden jälkeen
    • hemmottelin itseäni hieronnalla, joka osoittautuikin aika tuskalliseksi hartiajumien murjomiseksi (mutta teki niin hyvää!)
    • katsoin Nikon kanssa Stranger Thingsin kolmannen kauden enkä oikein tiedä mitä mieltä olin siitä – ehkä vähän itseään toistava juoni jo?
    • sain vihdoin lenkkeilyn mieluisaksi harrastukseksi jota tykkään tehdä 1-2 kertaa viikossa. Tämä on ihan uutta mulle, sillä oon vihannut juoksemista about koko elämäni
    • oon viettänyt päiviä ihan vain kotona akkuja ladaten, elämää pohdiskellen ja omista rutiineista nauttien

    Aikamoinen lista ja vielä on lomaa jäljellä! Ei ihme, että on jo sellainen kaiken saanut fiilis tämän kesän osalta, vaikka paljon kivaa on vielä tiedossa 🙂 Ja vaikka lista on pitkä, tästä kesästä on puuttunut kaikki väkisin suorittaminen, mikä on ihan tosi jees. En oo jaksanut ottaa paineita edes hienoista hellekeleistä, vaan jäänyt sohvalle makoilemaan, jos on tuntunut siltä. Tätä rentoutta kun saisi tuotua arkeenkin!

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Lomalla Helsingissä

    st. george

    Lomalla omassa kotikaupungissa, miksei? Staycation tuntuu olevan nyt trendikästä, enkä ihmettele miksi. Viikonloppuloma kotimaassa on ekologinen vaihtoehto eikä tarvitse ottaa stressiä matkustamisesta. Ja onhan se nyt hauska ajatus leikkiä turistia omassa kotikaupungissaan 🙂

    St. George on aukeamisestaan asti kiehtonut mua suuresti. Ei pelkästään uutuudenviehätyksen takia, vaan jostain syystä fiilistelen hotellin sisustustyyliä ja hyvinvointiteemaa todella paljon. Joulu oli tarpeeksi hyvä tekosyy hankkia meille hotellilahjakortti “vanhoille kotiseuduille”. Valitsin vielä pikkuisen paremman huoneen parvekkeella, jotta saatiin kunnon irtiotto arjesta.

    Hotelliviikonlopuksi valikoitui tämä viikonloppu ja ai että teki hyvää! Otettiin yhdestä yöstä tietysti kaikki irti ja oltiin lauantaina sisäänkirjautumassa melkein ensimmäisten joukossa. Fiilisteltiin ihanaa huonetta, haahuiltiin käytävillä, ihmeteltiin leipomon jättipullia ja päädyttiin extempore-lounaalle Wintergardeniin. Nautin rauhallisuudesta ja kauniista asioista, joita oli ihan kaikkialla.

    Sisustus kiehtoi mua erityisesti, sillä siinä oli elementtejä, joita en ollut missään ennen nähnyt, mutta silti kaikki tuntui sopivan hyvin yhteen ja talon henkeen. Eveliina kirjoitti hyvän yhteenvedon sisustuksen eri elementeistä, joten kurkkaa tänne, jos oot sisustusinspiraation tarpeessa! Meidän huoneesta jäi päällimmäisenä mieleen valtava kylpyhuone, ihana paimentolaismatto, vihreä samettipenkki, murretun sävyiset tapetit, mietityt yksityiskohdat sekä tietenkin parveke.

    Meillä on Nikon kanssa molemmilla tällä hetkellä hyvä sporttikausi menossa, joten testattiin hotellin (pieni) kuntosali. Palauttavan treenin jälkeen oli ihana pulahtaa Instagramista varsin tuttuun altaaseen ja saunoa oikein ajan kanssa. Illaksi olin tehnyt varauksen Naturaan, missä menikin useampi tunti seitsemän ruokalajin menun parissa. Ruoka oli hyvää, mutta sitä oli pikkuisen liikaa, sillä 500m kotimatkakin tuntui olevan liikaa niin täydellä vatsalla 😀

    Tänään nautittiin kaikessa rauhassa hotellin aamiainen, joka oli i-h-a-n-a! Laadukkaita perusjuttuja – ei miljoonaa eri sorttia, mutta juuri sopivasti. Leipomotuotteet olivat huikean hyviä, ja vaikka gluteenia muuten välttelen, nyt oli pakko maistaa vähän kuuluisaa leipää ja pullaa. Aamiasfani kiittää!

    Viikonloppu oli ihana päättää aurinkoiseen sunnuntaihin sateisen lauantain jälkeen. Fiilisteltiin sitä tottakai parvekkeella ennen kuin jouduttiin luopumaan huoneesta. Kotiin palaaminen ei tuntunut yhtään pahalta, kun vastassa oli valossa kylpevä koti ja vielä lähes koko päivä aikaa tehdä juuri sitä, mitä huvittaa 🙂

    Kaiken kaikkiaan St. George oli ihastuttava tuttavuus! Toki myös hintava sellainen, joten tuskin tulee heti testattua uudelleen. Sain tästä viikonlopusta sen mitä toivoinkin, eli rentouttavia hetkiä, hyvää ruokaa ja paljon inspiraatiota kauniista ympäristöstä – sekä ennen kaikkia aikaa sen tärkeimmän ihmisen kanssa <3

    Teema
    Hyvinvointi
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Kiitos vuosi 2018

    kiitos vuosi 2018

    Joulu 2018 alkaa olla ohi ja on aika suunnata katseet pikkuhiljaa tulevaan. Joulun jälkeen on aina vähän haikea fiilis, sillä onhan sitä hartaudella odotettu ja fiilistelty. Toisaalta taas rakastan välipäivien huoletonta oleskelua, jolloin on aikaa vetää yhteen mennyttä vuotta sekä suunnitella tulevaa. Unohtamatta tietenkään pitkiä yöunia, rehellistä laiskottelua ja viimeisten joulusuklaiden tuhoamista 😀

    Vedän yhteen vuotta 2018 ennen kaikkea kiitollisin mielin. Tähän vuoteen ei ole osunut suuria vastoinkäymisiä (koputan puuta), joten olo on helpottunut ja onnellinen. Toki arkisia suruja ja murheita riittää aina, mutta pariin viime vuoteen verrattuna tämä on ollut tasaista ylämäkeä koko vuosi. Koen, että suurin vaikutus positiiviseen fiilikseen on ollut ennen kaikkea oman ajatusmaailman työstämisessä, mikä lopulta tämän bloginkin synnytti.

    kiitos vuosi 2018

    Ihmissuhteet. Tänä vuonna olen vasta kunnolla sisäistänyt sen, kuinka suuri merkitys läheisillä ihmissuhteilla on omaan hyvinvointiini. Olen yrittänyt panostaa täysillä elämäni tärkeimpiin ihmisiin. En ole väkisin roikkunut suhteissa, jotka vain vievät energiaani eivätkä anna takaisin mitään. Olen yrittänyt hyväksyä sen, etten voi olla kaikille kaikkea, vaikka kuinka haluaisin.

    Tämä vuosi on ollut myös täynnä iloisia perhejuhlia, sillä toinen siskoni sai toisen lapsen ja toinen siskoni valmistui kauppatieteiden maisteriksi. Lisäksi isoisät täyttivät tasavuosia ja tuntuu, että kerrankin sukua ja perhettä on tullut nähtyä moneen otteeseen kuluvan vuoden aikana. Kirsikkana kakun päällä tietysti ihana joulu <3

    kiitos vuosi 2018
    kiitos vuosi 2018

    Oma koti. Onnea tähän vuoteen on tietysti tuonut myös ensimmäinen oma koti, joka löytyi vihdoin parin vuoden aktiivisen etsinnän jälkeen. Viihtyisä koti ja sen sisustaminen voi tuntua jonkun mielestä turhalta ja pinnalliselta, mutta itselleni on tärkeää, että koti on toimiva ja viihtyisä. Oma koti on kuitenkin aina se lepo- ja turvapaikka, missä on pystyttävä palautumaan ja rentoutumaan arjen haasteista.

    Uuden kodin myötä olemme myös kutsuneet enemmän ihmisiä kylään, sillä nyt on tilaa laittaa ruokaa ja seurustella. Jopa siivoaminen tuntuu kivemmalta uudessa kodissa, jossa jokaisella tavaralla on vihdoin oma paikkansa. Puhumattakaan luonnon läheisyydestä, minkä myötä tunnen löytäneeni ihan uuden arvostuksen ja kiitollisuuden ympäröivää luontoa kohtaan.

    kiitos vuosi 2018
    mitä teen työkseni

    Työt. Töiden puolesta vuoden aikana ei ole tapahtunut mitään dramaattista, mutta koen silti menneeni hurjasti eteenpäin. Töissä ongelmani on ollut jonkinasteinen huijarisyndrooma, eli mun on ollut vaikea luottaa omaan osaamiseeni ja kykyihini. Tätä olen työstänyt tänä vuonna ja yrittänyt konkretisoida omaa osaamistani sekä itselleni että muille. Päivitin mm. vihdoin LinkedIn-profiilini ja kirjoitin blogiinkin työstäni. Osaamiseni on huomattu myös töissä ja olen saanut sieltä tunnustusta sekä entistä enemmän vastuuta, mikä tietysti auttaa luottamaan itseeni.

    Liikunta ja hyvinvointi. Liikunnankin suhteen vuosi oli nousukäyrää, missä tosin oli kesän kohdalla aikamoinen notkahdus. Toisaalta olen ylpeä siitä, että olen päässyt kunnolla pakkomielteisestä liikkumisesta eroon ja pystyn pitämään kunnon taukoja, kun kehossa siltä tuntuu. Nyt loppuvuoteen otin taas suosiolla parin viikon tauon, jolloin keskityn hitaisiin kävelylenkkeihin ja kehonhuoltoon tai kevyempään treeniin.

    kiitos vuosi 2018

    Liikuntakuulumisista kerroinkin vähän aikaa sitten täällä. Tuo postaus poiki jotain muutakin hyvää, sillä pääsin Eevsku Training ambassadoriksi ja jatkan valmennuksissa nyt keväällä. Tuskin maltan odottaa crossfit-tyylistä Power You -valmennusta, jossa starttaan tammikuussa ja josta tekin tulette varmasti kuulemaan vielä!

    Hyvinvointi on mulle paljon muutakin kuin liikuntaa ja sillä saralla riittää aina tehtävää. Palautumisessa on edelleen haasteita, sillä otan niin helposti paineita töiden lisäksi myös muista elämän osa-alueista ja tunnit tuntuvat loppuvan kesken vuorokaudesta. Ruokavalion suhteen olen mennyt aika rennolla otteella nyt loppuvuoden, mutta tiedän, että oloni olisi parempi, jos söisin terveellisemmin ja säännöllisemmin. Puhumattakaan unesta, joka harmillisesti jää vieläkin alle suositusten ja oman minimini. Tässä on siis teema, joka vaatii vielä parempaa fokusta ensi vuonna. Onneksi sain vihdoin ja viimein (11 kuukauden odotuksen jälkeen…) unta ja palautumista mittaavan Oura-sormuksen, joka tulee tukemaan mua tässä haasteessa!

    kiitos vuosi 2018
    kiitos vuosi 2018

    Matkat. Matkustus on ehkä muuttanut hieman merkitystään mun elämässä. En osaa enää odottaa koko vuotta jotain tiettyä reissua, vaikka tottakai nautin niistä edelleen. Ehkä se on tämä ilmastotietoisuus, ehkä omasta kodista ja arjesta nauttiminen, ehkä pieni lentopelko – ehkä kaikki nämä yhdessä. Tottakai haluan edelleen nähdä ja kokea, mutta en suhtaudu enää yhtä pakkomieleisesti matkustamiseen ja olen ruvennut katsomaan ympärilleni ja löytämään kiinnostavia matkakohteita myös lähempää.

    Vuonna 2018 lensin kuusi edestakaista lentoa, joista viisi töiden puolesta. Varasin itse siis vain yhden matkan, joka oli poikaystävän kanssa Islantiin. Lisäksi vietimme työporukalla viikonlopun Lontoossa. Tässä oli ihan riittävästi matkailua tälle vuodelle – etenkin, kun kesä oli niin lämmin täällä Suomessa.

    kiitos vuosi 2018

    Blogi ja itseilmaisu. Tänä vuonna aloitin myös tämän uuden blogini. Blogi on tuntunut alusta asti omalta ja mieleiseltä, mutta silti tavoitteeni ja visioni bloggaajana ovat edelleen itsellenikin hyvin epäselvät. Jokin tarve mulla on ilmaista itseäni ja toistaiseksi valokuvaaminen ja kirjoittaminen, eli blogi ja Instagram ovat olleet kanavani siihen.

    Tiedän, että jos blogin haluaisi oikeasti lentämään, pitäisi siihen käyttää huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa. Kuvata enemmän, kirjoittaa enemmän, suunnitella enemmän, julkaista useammin ja säännöllisemmin ja ennen kaikkea markkinoida blogia enemmän. Silti ei olisi mitään takeita siitä, että blogi oikeasti erottuisi tuhansien muiden joukosta. Välillä tämä ajatus ahdistaa, välillä taas ei.

    Fakta on se, että tässä elämässä on niin paljon kaikkea muuta (= kaikki edelliset kohdat), mihin haluan aikaani käyttää, ettei tässä elämäntilanteessa ole mahdollista panostaa blogiin tämän enempää. Tykkään siitä, että voin tehdä blogia muun elämän ehdoilla – en muuta elämää blogin ehdoilla. En siis vieläkään osaa sanoa, mikä tämän blogin tulevaisuus on, ja toistaiseksi jatkan tällä rennolla tahdilla, mikä on tuntunut itselle hyvältä. En silti kiellä, etteikö välillä kutkuttaisi kokeilla, mihin oma juttuni lentäisi, jos siihen oikeasti panostaisin.

    kiitos vuosi 2018

    Tällainen katsaus tähän vuoteen – olipa melkein terapeuttista kirjoittaa tätä ja selata blogin kuva-arkistoa 🙂 Vaikka välillä tuntuu, etten saa juuri mitään tehtyä tänne, niin yllätyin, kuinka paljon materiaalia löysin. Nyt kun yhteenveto tästä vuodesta on tehty, on aika keskittyä ensi vuoden tavoitteisiin – ehkä niistä sitten seuraavaksi!

    Teema
    Ajatuksia
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus