Hellitä vähän

Selaa aihetta:

ihmissuhteet

    Huolettomat kesäpäivät

    huolettomat kesäpäivät

    Mun on pitkään pitänyt kirjoittaa blogiin stressistä, mutta se on niin iso aihe, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Suorittajaluonteena olen aina stressannut, mutta kuluttavaksi stressi on yltynyt vasta työelämässä. Toki stressasin jo opiskeluaikana, mutta silloin se oli erilaista – ensinnäkin tosi väliaikaista (tenttiviikot) ja lähinnä omaan opintomenestykseen liittyvää. Työelämässä stressi on jotenkin enemmän läsnä, sillä vaikken paiskisikaan ylitöitä, koen, että jatkuvasti olisi varaa parantaa. Olen itseni lisäksi vastuussa myös työnantajani maineesta ja menestyksestä, minkä vuoksi olen työlleni vielä paljon omistautuneempi kuin koulukirjoille.

    huolettomat kesäpäivät

    huolettomat kesäpäivät

    En haikaile takaisin opiskeluvuosiin, mutta jotain kaipaan noilta ajoilta: huolettomuutta ja yhteisöllisyyttä. Tajusin nimittäin, että myös stressinhallintakeinoni ovat muuttuneet aika paljon sitten opiskeluaikojen. Opiskelijana huolia tuli usein jaettua kavereiden kanssa ja opiskelijayhteisöstä löytyi aina tukea. Suorituspaineet tanssittiin pois ja elämä oli, no, huoletonta.

    Nykyisin stressinhallintakeinoni ovat aika erilaisia. Vetäydyn helposti omiin oloihini lataamaan akkuja, nukun, luen, käyn kävelemässä, joogaan tai meditoin. Nämä ovat myös niitä keinoja, joita helposti ulkopuolelta suositellaan. Näin kesällä huomaan kuitenkin kaipaavani paljon enemmän muiden ihmisten seuraa opiskeluvuosien tapaan. Huolettomia ja kepeitä päiviä, jolloin ei tarvitse olla jatkuvasti looginen ja järkevä.

    huolettomat kesäpäivät

    huolettomat kesäpäivät

    Tämä viikonloppu on ollut juuri sitä. Hyviä ystäviä, iloa ja naurua. Herkullista ruokaa, skumppaa ja valokuvaamista. Inspiroitumista, rentoutumista ja vähän avautumistakin. Introverttina en edelleenkään koe olevani omimmillani suurissa porukoissa, mutta läheisistä ystävistä saan valtavasti energiaa.

    Yöunet jäivät vähän vähemmälle, mutta ai että teki hyvää.

    huolettomat kesäpäivät

    huolettomat kesäpäivät

    Millaisia keinoja sulla on stressinhallintaan? Oletko yhtä pöllö kuin allekirjoittanut ja unohdat välillä, kuinka tärkeitä tällaiset pienet irtiotot arjesta ovat?

    Ps. Punainen tuntuu olevan nyt kuuminta hottia 😀

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Kuulumisia ja kevyempi viikko

    Blogin tekstit ovat tähän mennessä olleet niin “asiapainotteisia”, että teki mieli kirjoittaa vanha kunnon kuulumispostaus! Tässä siis kunnon kuulumispläjäys kuvitettuna puhelinkuvilla, tottakai.

    Töissä menee tällä hetkellä tosi kivasti, vaikka saankin tasapainotella muutaman eri projektin kanssa. Mulla on myös ensimmäistä kertaa ikinä projekti, joka vaatii jonkin verran matkustamista – onneksi tosin vain naapurimaahamme Ruotsiin. Päivät venyvät erityisesti matkustaessa helposti, joten välillä pitää olla tarkkana omasta jaksamisestaan. Silti mietin vieläkin viikoittain, että hitsi kuinka siistien juttujen (ja ihmisten) parissa saan tehdä työtäni, joten asiat ovat aika hyvin 🙂

    kuulumisia ja kevyempi viikko

    Odoteltiin lentoa Tukholman kentällä ja bongattiin sattumalta kuningaspari saapumassa samalla Finskin koneella! // Anton & Antonin uusi kioski on niin symppis, ihanan värikäs.

     

    Vapaa-ajalla on näin kevään mittaan riittänyt säpinää. On ollut perhejuhlia, ystäviä, parisuhdeaikaa. Tälle viikonlopulle mahtuivat yhdet pienen pojan nimijuhlat, isoisäni 75-vuotisjuhlat, kasapäin rakkaita perheenjäseniä ja vielä mieluisa vierailu lapsuudenystäväni ja kummityttöni perheen luona. Viikonloput tuntuvat välillä loppuvan kesken, mutta onneksi saadaan nauttia parista vähän lyhyemmästä viikosta ja kohtahan onkin jo kesä 😉

    Kun olen saanut ihan vaan “omaa aikaa”, olen kuunnellut ja lukenut kirjoja (joihin olen tällä hetkellä vähän koukussa), ulkoillut Milon kanssa, yrittänyt löytää iholleni sopivia (luonnon)kosmetiikkatuotteita ja tuijottanut hömppäsarjoja. Lisäksi olen päivystänyt asuntoilmoituksia, sillä asuntokuume on jo asteikolla 1-10 ainakin 11.

    kuulumisia ja kevyempi viikko

    Mitäpä muuta (diplomi-)insinöörit tekisivät afterworkeilla kuin leikkisivät AR-laseilla?

     

    Ruokavalio ei ole ollut ihan sitä, mitä haluaisin. Päivät ovat olleet sen verran täynnä, että ruuanlaittoa on tullut harrastettua liian vähän ja monien vapaa-ajan kemujen vuoksi on tullut syötyä vähän sitä sun tätä. Tulevalla viikolla haluan panostaa erityisesti ruokarytmiin ja ruuan laatuun, sillä sen kyllä huomaa jaksamisessa samantien.

    Treenit ovat sujuneet välillä paremmin, välillä huonommin. Olen tosiaan käynyt taas TFW:llä ja jäänyt keltaisten seinien koukkuun. Kolme treeniä viikossa TFW:llä on mulle aika ylärajoilla, sen verran tehokkaita treenit ovat! Etenkin, kun olen käynyt lisäksi akrobatia-kurssilla, satunnaisilla jooga-tunneilla ja lenkillekin tekisi mieli nyt kelien parantuessa. Akrobatia-kurssimme loppui ikävä kyllä nyt tällä viikolla, joten jos tiedät jonkun kivan kesäkurssin, niin vinkkaa ihmeessä! Myös kesäjooga houkuttelee, ja golfiinkin pitäisi varata kertauskurssi…

    kuulumisia ja kevyempi viikko

    Mitä haluaisin syödä enemmän vs. mitä olen syönyt…

     

    Perjantain treenien jälkeen avauduin hieman Instagramin storeihin siitä, kuinka aina ei vaan suju ja että treeneistä tuli lähinnä paha mieli. Tänään laskeskelin, että olen viimeiset neljä viikkoa treenannut taas täysillä, joten ei ihme! Mulle paras rytmi on pitää 4-5 viikon välein kevyempi viikko, jonka aion siis pitää ensi viikolla. Kevyempi viikko tarkoittaa mulle fokusoimista matalasykkeiseen treeniin ja kehonhuoltoon. Kyllä se kroppa vaan ilmoittaa, jos en itse tajua kalenteria katsoa 😉

    Kevyempi viikko tulee muutenkin hyvään väliin, sillä ensi viikolla on taas ylimääräinen vapaapäivä ja perjantain ajattelin tehdä etänä mökiltä. Tulevalla viikolla yritän oikeasti panostaa palautumiseen ja uneen, mikä viime viikolla jäi (jälleen) yritykseksi! Sen takia en julkaise huomenna uutta hyvinvointihaastetta ja muutenkin pitää rajoittaa haasteita yhteen tai kahteen kuukaudessa, tai täällä blogissa ei muuta sisältöä tällä tahdilla olekaan, haha.

    Mitä tykkäätte tällaisista vähän rennommista postauksista? Entä olisiko teillä jotain muita toiveaiheita, joista haluaisitte lukea? 🙂

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Introvertti, mutta ekstrovertti?

    introvertti, mutta ekstrovertti

    Kuuntelin Tuija Pehkosen podcast-jaksoa (suosittelen!), jossa oli vieraana Anne Kukkohovi. Erityisesti jäi mieleen Annen luonnehdinta itsestään sekä erityisherkkänä että elämyshakuisena ihmisenä. Hän kokee välillä ristiriitaa siitä, että on samaan aikaan introvertti ja ekstrovertti, kuvaten itseään ambivertiksi.

    Tunnistin itseni tästä kuvauksesta todella hyvin. Miellän itseni enemmän introvertiksi kuin ekstrovertiksi, ja esimerkiksi Annikan kuvaus introverttiydestä osuu muhun todella hyvin. Se, mikä näissä keskusteluissa kuitenkin yleensä ärsyttää, on se, että ihmiset leimataan mustavalkoisesti kahteen leiriin. Joko olet ekstrovertti, eli ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen ja iloinen. Tai sitten introvertti, eli ujo ja hiljainen hissukka, joka murjottaa mieluummin yksin kotona.

    introvertti, mutta ekstrovertti

    Näen nämä piirteet mielummin janan ääripäinä, joiden väliin jää paljon harmaan sävyjä. En ehkä haluaisi käyttää myöskään termiä ambivertti, sillä se lisää jaotteluun vaan yhden lokeron lisää: joko olet puhelias, hiljainen tai vähän molempia. Uskon, että suurin osa meistä kuuluu joka tapauksessa tuohon “vähän molempia” -lokeroon eri painotuksilla. Varmasti on sosiaalisia tilanteita, joissa “ekstroverttiäkin” jännittää ja toisaalta tilanteita, joissa “introvertti” pystyy avautumaan.

    Yksi hyöty luokittelusta kuitenkin on, sillä itseäni se on ainakin auttanut tiedostamaan paremmin omia tarpeitani. Olen esimerkiksi tunnistanut sen, että sosiaaliset tilanteet kuluttavat itseäni normaalia voimakkaammin, joten osaan jo varata aikaa niistä palautumiseen. Tämä tuli todistettua taas eilen, kun matkustin uuden tiimin kanssa tapaamaan 20 uutta ihmistä ja workshoppaamaan intensiivisesti monta tuntia. Tänään olo on ollut kuin zombilla, vaikka nukuin yli yhdeksän tunnin yöunet.

    Kuluttavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten nauttisi lainkaan sosiaalisista tilanteista. Välillä jopa nautin esiintymisestä, jos olen saanut valmistautua hyvin tilanteeseen. En ehkä ole se joukon puheliain, mutta rakastan keskustella asioista, joista oikeasti välitän. Ja vaikka olen itsekin helposti uusissa tilanteissa varautunut, ärsyynnyn, jos ihmisiltä puuttuu normaalit käytöstavat, kuten muiden tervehtiminen.

    introvertti, mutta ekstrovertti

    Annen tavoin koen olevani myös erityisherkkä, eli aistin ympäristön ärsykkeitä helposti. Tämän takia myös ylianalysoin helposti liikaa ja saatan kokea tunteita voimakkaammin kuin muut. Erityisherkkyys lisää vielä sosiaalisten tilanteiden kuormittavuutta, sillä alan tulkitsemaan muiden ihmisten reaktioita tai tunnetiloja. Hermostoni menee helposti ylivireystilaan, mutta onneksi olen tunnistanut keinoja rauhoittaa sitä. Nykyään osaan jo ottaa paremmin aikaa palautumiseen, enkä syyllistä itseäni siitä, etten jaksa olla jatkuvasti sosiaalinen.

    Miten itse näet nämä piirteet ja luokitteletko itsesi jompaan kumpaan? Olisi kiva kuulla ajatuksia aiheesta!

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Teema
    Mieli
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus