Hellitä vähän

Introvertti, mutta ekstrovertti?

introvertti, mutta ekstrovertti

Kuuntelin Tuija Pehkosen podcast-jaksoa (suosittelen!), jossa oli vieraana Anne Kukkohovi. Erityisesti jäi mieleen Annen luonnehdinta itsestään sekä erityisherkkänä että elämyshakuisena ihmisenä. Hän kokee välillä ristiriitaa siitä, että on samaan aikaan introvertti ja ekstrovertti, kuvaten itseään ambivertiksi.

Tunnistin itseni tästä kuvauksesta todella hyvin. Miellän itseni enemmän introvertiksi kuin ekstrovertiksi, ja esimerkiksi Annikan kuvaus introverttiydestä osuu muhun todella hyvin. Se, mikä näissä keskusteluissa kuitenkin yleensä ärsyttää, on se, että ihmiset leimataan mustavalkoisesti kahteen leiriin. Joko olet ekstrovertti, eli ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen ja iloinen. Tai sitten introvertti, eli ujo ja hiljainen hissukka, joka murjottaa mieluummin yksin kotona.

introvertti, mutta ekstrovertti

Näen nämä piirteet mielummin janan ääripäinä, joiden väliin jää paljon harmaan sävyjä. En ehkä haluaisi käyttää myöskään termiä ambivertti, sillä se lisää jaotteluun vaan yhden lokeron lisää: joko olet puhelias, hiljainen tai vähän molempia. Uskon, että suurin osa meistä kuuluu joka tapauksessa tuohon “vähän molempia” -lokeroon eri painotuksilla. Varmasti on sosiaalisia tilanteita, joissa “ekstroverttiäkin” jännittää ja toisaalta tilanteita, joissa “introvertti” pystyy avautumaan.

Yksi hyöty luokittelusta kuitenkin on, sillä itseäni se on ainakin auttanut tiedostamaan paremmin omia tarpeitani. Olen esimerkiksi tunnistanut sen, että sosiaaliset tilanteet kuluttavat itseäni normaalia voimakkaammin, joten osaan jo varata aikaa niistä palautumiseen. Tämä tuli todistettua taas eilen, kun matkustin uuden tiimin kanssa tapaamaan 20 uutta ihmistä ja workshoppaamaan intensiivisesti monta tuntia. Tänään olo on ollut kuin zombilla, vaikka nukuin yli yhdeksän tunnin yöunet.

Kuluttavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten nauttisi lainkaan sosiaalisista tilanteista. Välillä jopa nautin esiintymisestä, jos olen saanut valmistautua hyvin tilanteeseen. En ehkä ole se joukon puheliain, mutta rakastan keskustella asioista, joista oikeasti välitän. Ja vaikka olen itsekin helposti uusissa tilanteissa varautunut, ärsyynnyn, jos ihmisiltä puuttuu normaalit käytöstavat, kuten muiden tervehtiminen.

introvertti, mutta ekstrovertti

Annen tavoin koen olevani myös erityisherkkä, eli aistin ympäristön ärsykkeitä helposti. Tämän takia myös ylianalysoin helposti liikaa ja saatan kokea tunteita voimakkaammin kuin muut. Erityisherkkyys lisää vielä sosiaalisten tilanteiden kuormittavuutta, sillä alan tulkitsemaan muiden ihmisten reaktioita tai tunnetiloja. Hermostoni menee helposti ylivireystilaan, mutta onneksi olen tunnistanut keinoja rauhoittaa sitä. Nykyään osaan jo ottaa paremmin aikaa palautumiseen, enkä syyllistä itseäni siitä, etten jaksa olla jatkuvasti sosiaalinen.

Miten itse näet nämä piirteet ja luokitteletko itsesi jompaan kumpaan? Olisi kiva kuulla ajatuksia aiheesta!

Blogia voit seurata:

Instagram
Facebook
Bloglovin
Ota yhteyttä

Teema
Mieli
Keskustelu
Jaa tämä postaus

Saattaisit pitää myös näistä

6 Kommenttia

  • Erika

    Siis tämä koko teksti olisi voinut itseni kirjoittama!

    20/04/2018 17:53 Vastaa
    • Emmi

      Kiva, jos pystyit samaistumaan! Eikä varmasti olla ainoita 🙂

      22/04/2018 20:25 Vastaa
  • Eija

    Olen introvertti erityisherkkä ja nämä piirteet tuossa tekstissä ovat niin tuttuja.

    02/05/2018 14:01 Vastaa
    • Emmi

      Ymmärrän hyvin! Se hyvä näissä nimikkeissä onkin, että on helppo löytää vertaistukea ja ymmärtää omia piirteitään paremmin 🙂

      06/05/2018 17:45 Vastaa
  • INFJ

    Nyt mentiin metsään introvertin (ääripään) kuvauksessa: “…Tai sitten introvertti, eli ujo ja hiljainen hissukka, joka murjottaa mieluummin yksin kotona”. Introverttius EI ole synonyymi ujolle, hiljaiselle ja yksin murjottavalle. Olen sitä mieltä, että termeistä pitäisi keskustella enemmän positiivisella tavalla eikä yleistää vääriä kuvitelmia ja negatiivisia piirteitä. Introvertitkin voivat olla sosiaalisia ja puheliaita (etenkin kaksinkeskisissä keskusteluissa), mutta tarvitsevat sen jälkeen aikaa palautua – kuten sinä. Taustalla on erilaiset dopamiinivälittäjäaineen tarpeet aivoissa, ei persoonallisuus. Suosittelen tutustumaan käsitteisiin ja introverttiyteen paremmin esim. täältä: https://introvertdear.com/ .. Kannattaa tehdä myös MBTI-testi, jos oma persoonallisuus kiinnostaa enemmän.

    04/05/2018 08:02 Vastaa
    • Emmi

      Kiitos hyvästä ja kannustavasti kritisoivasta kommentistasi! En tiedä toinko sitä tekstissäni tarpeeksi hyvin esille, mutta tekstini pointtina oli nimenomaan, että näistä ääripäistä EI pitäisi keskustella negatiivisesti ja mustavalkoisesti. Eli kritisoin tässä tekstissä ihan samaa asiaa kuin sinäkin 🙂 Ehkä olisin voinut olla kärjistämättä tuota “huonoa” ääripäätä noin voimakkaasti, mutta missään nimessä en tuonut sitä esiin synonyymina introvertille.

      Kiitos myös linkistä! Testin olenkin tehnyt monesti 🙂 En ole alan ammattilainen, enkä pyri täällä kirjoittamaan tieteellisen tason tekstiä, vaan käsittelen ajatuksiani omasta näkökulmastani. Toki haluan silti välttää asiavirheitä ja puhua käsitteistä niiden oikeilla nimillä, joten yritän olla jatkossa vielä tarkempi, kun käsittelen tätä aihetta!

      Kiitos vielä ajatuksistasi ja kivaa loppukevättä 🙂

      06/05/2018 17:58 Vastaa

    Jätä vastaus