Hellitä vähän

Selaa teemaa:

Koti

    Keskeneräiset kohdat kotona

    kotona

    Uskallan väittää, että sisustuskuvat ovat aina jonkin verran illuusiota, aseteltuja yksityiskohtia ja valittuja kuvakulmia. Myönnän tekeväni samaa: tyhjennän pöydät ja tasot, pyyhin pölyt ja piilotan turhat rojut, kun alan kuvaamaan kotona. Ja kukapa sitä jaksaisi katsella pelkästään sotkuisia koteja!

    Tällä kertaa ajattelin kuitenkin esitellä jotain “kulissien takaa”, nimittäin ne nurkat ja kohdat, jotka jäävät usein kuvaamatta. Keskeneräiset paikat, joihin olen tällä hetkellä kaikkein vähiten tyytyväinen. Ne, missä sisustusinto (ja budjetti) loppuivat kesken 😀 Eli toivottavasti teille jotain uutta ja itselleni hyvä muistilista tulevia sisustushaaveita varten!

    Aloitetaan kuitenkin huoneesta, joka vaatii vähiten fiksausta. Se on ehdottomasti keittiö, johon olen ollut tyytyväinen alusta asti. Keittiön tarpeet liittyvät ainoastaan säilytystilaan: korkeat kaapit ovat syviä, joten niihin pitäisi hankkia vetolaatikot helpottamaan käyttöä. Se, mikä rajautuu usein kuvista pois, on meidän “kierrätysjärjestelmä” ikkunan alla. Siinä on milloin mitäkin pussukoita tyhjiä pulloja, paperia, pahvia sekä lasi- ja metallijätettä varten. Roskakaapissamme on tilaa seka-, muovi- ja bio-jätteelle, mutta loput vievät yksinkertaisesti liikaa tilaa. Voitte kuvitella, kuinka rakastan noita oransseja muovikasseja… Niimaarin Ecosmol on ihana, mutta kipuilen vähän hinnan kanssa ja lisäksi toivoisin, että systeemi olisi vielä pikkuisen tilavampi.

    Ruokailutilan skippaan tällä kertaa, sillä se on näkynyt moneen kertaan viime aikoina täällä ja täällä. Ruokailutilaan kaipaisin mattoa ja jotain seinälle, mutta nämä eivät ole toivelistan kärkipäässä. Sen sijaan hypätään olohuoneeseen, jota ei olekaan täällä hetkeen näkynyt! Meidän sohva taitaa näkyä kuvissa vasta ensimmäistä kertaa, joten esitellään sekin nyt samalla. Kyseessä on Kuusilinnan Tuuli-sohva + rahi, joihin ollaan oltu muuten tyytyväisiä, mutta huomattiin juuri, että kangas on lähtenyt jo ikävästi kulumaan istuintyynyistä. En tiedä, onko koiralla vaikutusta asiaan, mutta aion kysyä liikkeestä, onko tämä ihan normaalia.

    Olohuoneen ongelma ovat tyhjät seinät, jotka piinaavat mua. Ei olla uskallettu porata vielä reikiä seinään, sillä kenkäkaappia kiinnittäessä seinästä lohkesi aika pala… Joskus se ensimmäinen reikä on kuitenkin porattava, jos seinille jotain haluaa. Haaveilen tauluseinästä tai yhdestä tai kahdesta näyttävämmästä taideteoksesta. Ei mitään kiireisiä hankintoja, mutta sitten jossain vaiheessa. Myös kattovalaisimen aion uusia sitten joskus, kun opin hahmottamaan millainen tänne sopisi.

    Toinen ongelma on pari nurkkaa, joihin kerääntyy roinaa. Toinen on Milon leluboksi sohvan vieressä, toinen meidän “jumppanurkka” kirjahyllyn vieressä. Näille en ole keksinyt mitään järkevää säilytysratkaisua, vaikka olkkariin kyllä mahtuisi vielä esim. lipasto tuohon patterin eteen. En vaan saa mieleeni visiota, millainen siihen menisi, joten odottelen vielä inspiraatiota.

    Sitten hypätään sinne, mikä on eniten kesken, eli parvekkeelle! Tänne ei tosiaan haluttu talveksi tehdä yhtään mitään, maalasin ainoastaan vanhat Ikean parvekekalusteet harmaiksi (tuolit odottelevat kevättä varastossa). Ihan ensimmäisenä pitää laittaa lattia kuntoon ja siihen halutaan lämmintä puuta jalkojen alle. Lähempänä kesää olisi kiva saada jokin sohvamainen kaluste rentoon hengailuun sekä tietysti kasveja piristämään ilmettä.

    Meikkipöydän olen esitellyt jo aikaisemmin ja siihen on vieläkin peili hankkimatta (koska sama kiinnityskammo). Olen jo aika varma, että tilaan tämän* House Doctorin peilin, jos teillä ei ole vinkata parempaa. Säilytysratkaisu tarvitaan myös tuohon nurkkaan, sillä kaikki hiustenlaittojutut elävät edelleen bokseissa pöydän alla… Säilytysratkaisut ovat juuri se osa-alue, jota en osaa yhtään – mikä hahmottui itselleni entistä konkreettisemmin tämän postauksen myötä 😀

    Ja sitten viimeiset murheenkryynit, eli vessa ja makkari. Vessaan tarvitaan (yllätysyllätys) kaappi, sillä nyt meillä on kasa kamaa säilytyksessä pesukoneen päällä. Taas joutuu kiinnittämään seinään, mikä on a-r-g-h etenkin näin märkätiloissa. Pistorasioiden kanssa taistellaan, sillä niitä on vessassa tasan yksi. Tosi kätevää mm. sähköhammasharjan, pesukoneen ja partakoneen kanssa… Kuvasta näkee tämänhetkisen virityksen, mikä ei todellakaan silmiäni hivele.

    Ja sitten makkari, joka on jotenkin blaah tällä hetkellä. Ei siis periaatteessa mitään suurta vikaa, mutta jotenkin en vaan fiilistele sitä yhtään. Sänkymme on valtava ja ostin siihen tämän käännettävän päiväpeiton*, mikä osoittautui liian ohueksi. Siihen jää Milon kynnet kiinni ja siitä näkyy läpi kaikki muhkurat, joten en ole super happy, vaikka väreistä ja luonnollisesta fiiliksestä tykkäänkin.

    Ainoa osa makkaria, mihin olen tyytyväinen, on tämä työskentelynurkkaus sekä liukuovikaapit. En tykkää meidän verhoista (nämä*), vaikka ne hyvin pimentävät. Ne ovat oudon väriset, jotenkin mutalammikon väriset, ruskehtavan harmaat. Tyynyt ovat kaikki vanhoja ja eri paria. Yöpöydät ovat liian korkeat ja omastani puuttuu laatikko, koska onnistuin rikkomaan pari Ikean kiinnitintä. Nikon isoisän tekemän valaisin on hieno, mutta siinä on liian pieni varjostin massiiviseen jalkaan. Mitäköhän vielä keksisin… Matto on ikivanha, mutta näistä ehkä pienin paha. Ja tyhjät seinät tietty täälläkin.

    Haaveilen hotellimaisesta fiiliksestä ja viimeksi inspiroiduin tästä kuvasta Pinterestissä. Onneksi kaikki kalleimmat investoinnit ovat sentään osuneet nappiin ja pelkästään tekstiileillä saa tehtyä paljon muutosta (vaikkei sentään tuota huonekorkeutta, haha). Mikään kiire näillä hankinnoilla ei ole ja seuraavia juttuja onkin harkittava tarkkaan, ettei tule taas uusia “ihan kivoja” verhoja ja päiväpeittoa.

    Lisäksi meillä on tällainen salanurkka vielä makkarissakin. Teetimme liukuovikaapiston seinässä olevaan syvennykseen, mikä loppui jostain syystä tähän. Eli jokin säilytysratkaisu (taas kerran) voisi tähänkin upota. Menee kuitenkin hankintalistan häntäpäähän.

    Sellaisia juttuja meillä siis on vielä kesken ja jatkuvan pähkäilyn ja turhautumisen kohteena 😀 Jos tuli jotain hyviä ideoita tai visioita erityisesti säilytysratkaisuihin, niin vinkkaa ihmeessä! Rupean nyt joka tapauksessa priorisoimaan näitä hankintoja ja pystyn ehkä panostamaan muutamaan ennen kesää ja parveketta. Onneksi olen nyt jo tottunut elämään “keskeneräisessä” kodissa, joten mikään hätä tässä ei ole. Kotijutut tuppaavat venyvän aina kilometrin mittaisiksi, mutta kerro ihmeessä, jos tykkäsit tästä vähän erilaisesta esittelystä!

    *linkit affliate-linkkejä

    Teema
    Koti
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Koti valmistuu pikkuhiljaa

    koti valmistuu pikkuhiljaa

    Elämää suuremmista teemoista vähän kevyempiin, eli sisustamiseen! Sisustusrintamalla oli aika hiljaista ennen joulua, sillä itselleni iski pieni väsy kaikkeen inspiroitumiseen, pinnailuun, pähkäilyyn, googletteluun, vertailuun ja ennen kaikkea päätösten tekemiseen. Tiedätte varmaan. Toisaalta olen tyytyväinen, että olen osannut ottaa vähän lungimmin ja pysähtynyt makustelemaan kotia tällaisenaan. Kyllä ne loputkin asiat sieltä vielä kirkastuvat, kun niille antaa vähän tilaa.

    Yksi asia sentään saatiin pois hankintalistalta ja se oli keittiön kaappi. Halusin ikkunoiden väliin ehdottomasti käytetyn kaapin, sillä meillä on jo niin paljon kaikkea uutta ja kiiltävää, että silmiin sattuu. Jotain rosoista, jotain lämpöistä, jotain millä on jo tarina. Mielellään myös jotain talon henkeen ja aikakauteen sopivaa. Selailin pitkään Toria ja etsin mieleistä. Huomasin pian, että viehätyin 50-luvun liinavaatekaapeista. Mutta niin on viehättynyt moni muukin ja hinnat hipoivat pilviä.

    50-luvun liinavaatekaappi

    Pähkäilin ja emmin (tykkään tästä sanasta, haha), kunnes lopulta äitini lupasi ostaa kaapin meille tuparilahjaksi, kunhan vaan löydän sopivan. En silti löytänyt tai ainakaan osannut päättää. Jotkut nauttivat etsimisestä ja löytöjen tekemisestä, mutta itse vihaan sitä. Aina kun tulee joku kiva kohdalle, se on myyty ennen kuin ehdin send-nappia painamaan. Argh!

    Lopulta päädyttiin selaamaan Toria yhdessä äitin kanssa ja tämä tuli vastaan. Olin sitä jo ujosti katsellut aikaisemminkin, mutta kuvat eivät oikein tehneet oikeutta kaapille (myyntivinkki nro 1: satsaa kuviin!) ja mietin, onko väri liian tumma tänne. Puoliksi äitin kannustuksesta sain päätöksen vihdoin tehtyä ja haettiin kaappi uuteen kotiin. Sain samalla kuulla, että se oli kulkenut pitkään myyjän suvussa, joten sain kaapille sen kaipaamani tarinankin 🙂

    50-luvun liinavaatekaappi

    Ja kuinka paljon tykkäänkin kaapista nyt! Se tuo sopivasti mielenkiintoa mustavalkoiseen keittiöön. Väriä oli tosi vaikea vangita näihin kuviin juuri oikeassa sävyssä, mutta se on pehmeän konjakkinen. Sopii muuten täydellisesti meidän ruokapöydän tuoleihin, jotka ovat samalta aikakaudelta. Konjakkinen väri kiehtoo muutenkin tällä hetkellä ja mietin jo miten saisin tuotua sitä muuallekin asuntoon sopivissa määrin.

    Kaapin sisään sai sopivasti lisää säilytystilaa ja päälle päätyi nyt toistaiseksi meidän keittokirjat sekä kahvimylly – pian siinä voi taas olla jotain muuta. Ikävä kyllä ei päästy vielä kaikista “roinista” eroon, vaan jouduttiin jättämään pari valkoista säiliötä Milon ruokajemmaksi sekä paperinkeräyspisteeksi. Toisaalta ne menee tossa kaapin vieressäkin, vaikkei nyt kovin esteettinen ratkaisu olekaan.

    Asuntoa kuvatessa on aina se ongelma, ettei sitä saa millään näyttämään kuvissa siltä kuin se näyttää omin silmin. Meillä on niin viileät pinnat, että kaikki näyttää helposti tosi värittömältä, kylmältä ja jopa kalskealta. Tykkään kuvata valoisaan aikaan, koska se on kaikkein helpointa kuvien onnistumisen ja muokkaamisen kannalta. Tämä tietysti blokkaa kaikki valot, joilla muuten luomme paljon tunnelmaa kotiin. Lisäksi editoin kuvista helposti valoisia ja kylmään taittavia, koska silmäni on tottunut siihen ja muu näyttää helposti vähän tunkkaiselta.

    Havahduin tähän “harhaan”, kun Eveliina meillä käydessään totesi, että teidän koti on livenä paljon lämpöisempi kuin kuvissa! Ja niin se munkin mielestä on. En missään nimessä halua asua kliinisessä kodissa, vaikka minimalistista tyyliä suosinkin. Värejä olen vieläkin huono käyttämään, mutta tuon lämpöä kotiin omalla tavallani – pehmeillä (luonnon)materiaaleilla, huonekasveilla, matkoilta kerätyillä koriste-esineillä sekä ennen kaikkea niillä valoilla, jotka jälleen näistä kuvista uupuvat. Ehkä jatkossa yritän kuvata teille myös vähän erilaisia kuvia kuin näitä vitivalkoisia.

    Tiettyjä juttuja täältä puuttuu vielä, mutta koti alkaa olla “virallisesti” valmis, sillä olemme jo pitämässä ensimmäisiä tupareita tammikuussa! Jospa se motivoisi vielä hoitamaan muutaman roikkuneen asian kuntoon 😉 Ja hei saa esittää myös toiveita sisustusjuttuihin liittyen – omalla listalla olisi ainakin olkkarin esittely, mutta kovasti elättelen vielä toiveita, että saataisiin sinne muutama taulu seinälle ennen sitä 😀

    Teema
    Koti
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Joulunodotusta

    joulunodotusta

    Ai että, ihana pitkä viikonloppu takana! Pidin perjantain vapaata ja neljän päivän miniloma teki oikein hyvää. Paljon ystäviä, leipomista ja kodin laittamista joulukuntoon. Eilen juuri naureskelin Eveliinalle ja Janicalle, että musta on kuoriutunut oikea kodinhengetär näin joulun alla 😀 Viikonloppuun on sisältynyt myös vähän treenaamista, mutta enemmän syömistä ja pitkiä yöunia, eli paljon kaivattua akkujen lataamista.

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joulukoristeiden suhteen olen aika minimalisti ja tykkään luoda tunnelmaa kotiin mieluummin kynttilöillä, valoilla ja tuoksuilla. Mietin pitkään tuleeko meille joulukuusta, mutta lopulta päätimme hankkia ensimmäisen kuusemme uuden kodin kunniaksi. Tämä on tosiaan ensimmäinen asunto, johon olen kuusta edes harkinnut. Nykyään ostoksia tulee pohdittua myös vastuullisuusnäkökulmasta ja mietin pitkään olisiko muovikuusi sittenkin parempi valinta. Toki jokainen kuusi on periaatteessa “turha”, mutta koen sen ympäristövaikutuksen kuitenkin melko pieneksi suhteutettuna muihin joulun valintoihin, kuten matkustamiseen, lahjoihin ja ruokaan. Hyvää pohdintaa eri kuusivaihtoehdoista vastuullisuusnäkökulmasta löytyy esimerkiksi Coffee Table Diary -blogista.

    Koska emme ole jouluna kotona, päätimme hankkia kuusen nyt hyvissä ajoin, jotta ehdimme nauttia siitä kunnolla ennen joulua. Ja kuinka paljon iloa se onkaan jo tuonut! Ihana tulla kotiin, jossa tuoksuu joululle 🙂 Kävin vielä eilen hakemassa kuuseen valot (jotka näistä kuvista vielä uupuu), joten nyt se on täydellinen.

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joulukuusen lisäksi halusin hankkia jokavuotisen suosikkini, eli hyasintin. Tällä kertaa kolmen hyasintin setti päätyi Aalto-maljakkoon. Kuusen ja hyasinttien lisäksi päätin olla hankkimatta yhtäkään joulukoristetta. Onneksi olen aikaisempina jouluina saanut lahjaksi kauniita koristeita, kuten nämä upeat Pentikin lasipallot koristamaan kuusta. Naapurilta ostettu mustista pilleistä tehty himmeli taitaa olla ainoa itse ostamani joulukoriste ja sitäkin jouduin vähän paikkaamaan sähköteipillä kasaan muuton jäljiltä 😀

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joululahjoiksi ajattelin antaa lähinnä aineettomia lahjoja, kuten viime vuosina on ollut tapana. Aikuisten kesken on mielestäni vähän hölmöä ostaa turhaa tavaraa, jos ei tiedä tuleeko sille oikeasti käyttöä. Jos haluan ostaa jotain pientä, ostan yleensä jotain käyttöön tulevaa, kuten ruokaa, juomaa, kosmetiikkaa tai vaikka kynttilöitä. Toki kummilapsille tulee hankittua edelleen heidän toiveitaan ja lisäksi siirrän kuukausittain pienen summan heidän säästötileilleen.

    Moni haluaa tehdä hyvää jouluna ja itse olen edellisinä vuosina osallistunut esimerkiksi Joulupuu-keräykseen. Tänä vuonna Vennerin (joulu)kassit ovat saaneet paljon huomiota. Itse kannustan siirtämään katsetta myös omaan lähipiiriin – onko lähipiirissäsi joku, joka kaipaisi pientä tukea tai esimerkiksi yksinäinen vanhus, jolle voisit viedä joulutervehdyksen?

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    En ole mikään superjouluintoilija, mutta tänä vuonna joulunodotus on tuntunut erityisen kivalta uudessa kodissa. Huomaan, että itselleni on iskenyt pieni loppuvuoden väsymys, johtuen luultavasti tästä jatkuvasta pimeydestä ja työntäyteisestä syksystä. Jos rehellisiä ollaan, niin odotan joululomaa jo kuin kuuta nousevaa. Onneksi kaikki ihanat vieraat ja pieni joulufiilistely on auttanut jaksamaan 🙂

    Sain hyvää vertaistukea eilen Eveliinalta ja Janicalta tähänkin asiaan. Puhuimme siitä, kuinka huolestuttavan yleistä jatkuva kiire ja väsymys meidän kaikkien kaveripiireissä on. En tiedä voiko tästä enää edes syyttää työelämää vai voimmeko vain syyttää itseämme, kun vaadimme jatkuvasti itseltämme liikoja. Onneksi jouluna on lupa höllätä, eli muista säkin olla ottamatta liikaa stressiä!

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus