Hellitä vähän

Selaa teemaa:

Koti

    Koti valmistuu pikkuhiljaa

    koti valmistuu pikkuhiljaa

    Elämää suuremmista teemoista vähän kevyempiin, eli sisustamiseen! Sisustusrintamalla oli aika hiljaista ennen joulua, sillä itselleni iski pieni väsy kaikkeen inspiroitumiseen, pinnailuun, pähkäilyyn, googletteluun, vertailuun ja ennen kaikkea päätösten tekemiseen. Tiedätte varmaan. Toisaalta olen tyytyväinen, että olen osannut ottaa vähän lungimmin ja pysähtynyt makustelemaan kotia tällaisenaan. Kyllä ne loputkin asiat sieltä vielä kirkastuvat, kun niille antaa vähän tilaa.

    Yksi asia sentään saatiin pois hankintalistalta ja se oli keittiön kaappi. Halusin ikkunoiden väliin ehdottomasti käytetyn kaapin, sillä meillä on jo niin paljon kaikkea uutta ja kiiltävää, että silmiin sattuu. Jotain rosoista, jotain lämpöistä, jotain millä on jo tarina. Mielellään myös jotain talon henkeen ja aikakauteen sopivaa. Selailin pitkään Toria ja etsin mieleistä. Huomasin pian, että viehätyin 50-luvun liinavaatekaapeista. Mutta niin on viehättynyt moni muukin ja hinnat hipoivat pilviä.

    50-luvun liinavaatekaappi

    Pähkäilin ja emmin (tykkään tästä sanasta, haha), kunnes lopulta äitini lupasi ostaa kaapin meille tuparilahjaksi, kunhan vaan löydän sopivan. En silti löytänyt tai ainakaan osannut päättää. Jotkut nauttivat etsimisestä ja löytöjen tekemisestä, mutta itse vihaan sitä. Aina kun tulee joku kiva kohdalle, se on myyty ennen kuin ehdin send-nappia painamaan. Argh!

    Lopulta päädyttiin selaamaan Toria yhdessä äitin kanssa ja tämä tuli vastaan. Olin sitä jo ujosti katsellut aikaisemminkin, mutta kuvat eivät oikein tehneet oikeutta kaapille (myyntivinkki nro 1: satsaa kuviin!) ja mietin, onko väri liian tumma tänne. Puoliksi äitin kannustuksesta sain päätöksen vihdoin tehtyä ja haettiin kaappi uuteen kotiin. Sain samalla kuulla, että se oli kulkenut pitkään myyjän suvussa, joten sain kaapille sen kaipaamani tarinankin 🙂

    50-luvun liinavaatekaappi

    Ja kuinka paljon tykkäänkin kaapista nyt! Se tuo sopivasti mielenkiintoa mustavalkoiseen keittiöön. Väriä oli tosi vaikea vangita näihin kuviin juuri oikeassa sävyssä, mutta se on pehmeän konjakkinen. Sopii muuten täydellisesti meidän ruokapöydän tuoleihin, jotka ovat samalta aikakaudelta. Konjakkinen väri kiehtoo muutenkin tällä hetkellä ja mietin jo miten saisin tuotua sitä muuallekin asuntoon sopivissa määrin.

    Kaapin sisään sai sopivasti lisää säilytystilaa ja päälle päätyi nyt toistaiseksi meidän keittokirjat sekä kahvimylly – pian siinä voi taas olla jotain muuta. Ikävä kyllä ei päästy vielä kaikista “roinista” eroon, vaan jouduttiin jättämään pari valkoista säiliötä Milon ruokajemmaksi sekä paperinkeräyspisteeksi. Toisaalta ne menee tossa kaapin vieressäkin, vaikkei nyt kovin esteettinen ratkaisu olekaan.

    Asuntoa kuvatessa on aina se ongelma, ettei sitä saa millään näyttämään kuvissa siltä kuin se näyttää omin silmin. Meillä on niin viileät pinnat, että kaikki näyttää helposti tosi värittömältä, kylmältä ja jopa kalskealta. Tykkään kuvata valoisaan aikaan, koska se on kaikkein helpointa kuvien onnistumisen ja muokkaamisen kannalta. Tämä tietysti blokkaa kaikki valot, joilla muuten luomme paljon tunnelmaa kotiin. Lisäksi editoin kuvista helposti valoisia ja kylmään taittavia, koska silmäni on tottunut siihen ja muu näyttää helposti vähän tunkkaiselta.

    Havahduin tähän “harhaan”, kun Eveliina meillä käydessään totesi, että teidän koti on livenä paljon lämpöisempi kuin kuvissa! Ja niin se munkin mielestä on. En missään nimessä halua asua kliinisessä kodissa, vaikka minimalistista tyyliä suosinkin. Värejä olen vieläkin huono käyttämään, mutta tuon lämpöä kotiin omalla tavallani – pehmeillä (luonnon)materiaaleilla, huonekasveilla, matkoilta kerätyillä koriste-esineillä sekä ennen kaikkea niillä valoilla, jotka jälleen näistä kuvista uupuvat. Ehkä jatkossa yritän kuvata teille myös vähän erilaisia kuvia kuin näitä vitivalkoisia.

    Tiettyjä juttuja täältä puuttuu vielä, mutta koti alkaa olla “virallisesti” valmis, sillä olemme jo pitämässä ensimmäisiä tupareita tammikuussa! Jospa se motivoisi vielä hoitamaan muutaman roikkuneen asian kuntoon 😉 Ja hei saa esittää myös toiveita sisustusjuttuihin liittyen – omalla listalla olisi ainakin olkkarin esittely, mutta kovasti elättelen vielä toiveita, että saataisiin sinne muutama taulu seinälle ennen sitä 😀

    Teema
    Koti
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Joulunodotusta

    joulunodotusta

    Ai että, ihana pitkä viikonloppu takana! Pidin perjantain vapaata ja neljän päivän miniloma teki oikein hyvää. Paljon ystäviä, leipomista ja kodin laittamista joulukuntoon. Eilen juuri naureskelin Eveliinalle ja Janicalle, että musta on kuoriutunut oikea kodinhengetär näin joulun alla 😀 Viikonloppuun on sisältynyt myös vähän treenaamista, mutta enemmän syömistä ja pitkiä yöunia, eli paljon kaivattua akkujen lataamista.

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joulukoristeiden suhteen olen aika minimalisti ja tykkään luoda tunnelmaa kotiin mieluummin kynttilöillä, valoilla ja tuoksuilla. Mietin pitkään tuleeko meille joulukuusta, mutta lopulta päätimme hankkia ensimmäisen kuusemme uuden kodin kunniaksi. Tämä on tosiaan ensimmäinen asunto, johon olen kuusta edes harkinnut. Nykyään ostoksia tulee pohdittua myös vastuullisuusnäkökulmasta ja mietin pitkään olisiko muovikuusi sittenkin parempi valinta. Toki jokainen kuusi on periaatteessa “turha”, mutta koen sen ympäristövaikutuksen kuitenkin melko pieneksi suhteutettuna muihin joulun valintoihin, kuten matkustamiseen, lahjoihin ja ruokaan. Hyvää pohdintaa eri kuusivaihtoehdoista vastuullisuusnäkökulmasta löytyy esimerkiksi Coffee Table Diary -blogista.

    Koska emme ole jouluna kotona, päätimme hankkia kuusen nyt hyvissä ajoin, jotta ehdimme nauttia siitä kunnolla ennen joulua. Ja kuinka paljon iloa se onkaan jo tuonut! Ihana tulla kotiin, jossa tuoksuu joululle 🙂 Kävin vielä eilen hakemassa kuuseen valot (jotka näistä kuvista vielä uupuu), joten nyt se on täydellinen.

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joulukuusen lisäksi halusin hankkia jokavuotisen suosikkini, eli hyasintin. Tällä kertaa kolmen hyasintin setti päätyi Aalto-maljakkoon. Kuusen ja hyasinttien lisäksi päätin olla hankkimatta yhtäkään joulukoristetta. Onneksi olen aikaisempina jouluina saanut lahjaksi kauniita koristeita, kuten nämä upeat Pentikin lasipallot koristamaan kuusta. Naapurilta ostettu mustista pilleistä tehty himmeli taitaa olla ainoa itse ostamani joulukoriste ja sitäkin jouduin vähän paikkaamaan sähköteipillä kasaan muuton jäljiltä 😀

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    Joululahjoiksi ajattelin antaa lähinnä aineettomia lahjoja, kuten viime vuosina on ollut tapana. Aikuisten kesken on mielestäni vähän hölmöä ostaa turhaa tavaraa, jos ei tiedä tuleeko sille oikeasti käyttöä. Jos haluan ostaa jotain pientä, ostan yleensä jotain käyttöön tulevaa, kuten ruokaa, juomaa, kosmetiikkaa tai vaikka kynttilöitä. Toki kummilapsille tulee hankittua edelleen heidän toiveitaan ja lisäksi siirrän kuukausittain pienen summan heidän säästötileilleen.

    Moni haluaa tehdä hyvää jouluna ja itse olen edellisinä vuosina osallistunut esimerkiksi Joulupuu-keräykseen. Tänä vuonna Vennerin (joulu)kassit ovat saaneet paljon huomiota. Itse kannustan siirtämään katsetta myös omaan lähipiiriin – onko lähipiirissäsi joku, joka kaipaisi pientä tukea tai esimerkiksi yksinäinen vanhus, jolle voisit viedä joulutervehdyksen?

    joulunodotusta

    joulunodotusta

    En ole mikään superjouluintoilija, mutta tänä vuonna joulunodotus on tuntunut erityisen kivalta uudessa kodissa. Huomaan, että itselleni on iskenyt pieni loppuvuoden väsymys, johtuen luultavasti tästä jatkuvasta pimeydestä ja työntäyteisestä syksystä. Jos rehellisiä ollaan, niin odotan joululomaa jo kuin kuuta nousevaa. Onneksi kaikki ihanat vieraat ja pieni joulufiilistely on auttanut jaksamaan 🙂

    Sain hyvää vertaistukea eilen Eveliinalta ja Janicalta tähänkin asiaan. Puhuimme siitä, kuinka huolestuttavan yleistä jatkuva kiire ja väsymys meidän kaikkien kaveripiireissä on. En tiedä voiko tästä enää edes syyttää työelämää vai voimmeko vain syyttää itseämme, kun vaadimme jatkuvasti itseltämme liikoja. Onneksi jouluna on lupa höllätä, eli muista säkin olla ottamatta liikaa stressiä!

    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Kotitoimisto

    Sunnuntaista on näköjään vakiintunut mun bloggauspäivä. Viime sunnuntai jäi välistä isänpäivän ja muutenkin kiireisen viikonlopun vuoksi, mutta nyt ollaan taas linjoilla! Tämä viikonloppu on ollut ihana kotiviikonloppu, ja olen keskittynyt lähinnä kodinlaittoon, yöuniin ja palautumiseen. Viikonloppu alkoi vähän kurjasti, sillä suustani revittiin viimeinen maitohammas, joka on siellä kummitellut jo vuosia ja nyt tulehtui niin pahasti, että siitä oli päästävä eroon. Myös poikaystävä meni viikko sitten venäyttämään nilkkansa ja on lähes vuodepotilas vieläkin. Sitäkin suuremmalla syyllä ollaan lepäilty ja hemmoteltu itseämme 🙂

    Nyt kuitenkin itse asiaan, eli sisustusjuttuja olisi taas luvassa. Tällä kertaa esittelen työpisteen, eli kauan haaveilemani home officen. Työpiste sijaitsee meidän tilavassa makkarissa, eikä ole todellakaan vielä valmis, mutta kyllä siinä pystyy jo työskentelemään. Teen aika harvoin etätöitä, mutta joskus jään kotiin tekemään etenkin jotain keskittymistä vaativaa. Lisäksi tykkään siitä, että on olemassa työpiste, missä tehdä esimerkiksi blogijuttuja, suunnitella tulevaa viikkoa tai vaikka piirtää, jos sille tuulelle sattuu. Kotitoimisto symboloi mulle ennen kaikkea keskittymiselle ja luovuudelle pyhitettyä paikkaa.

    kotitoimisto

    kotitoimisto

    Työpöytä on rakennettu vanerilevystä ja Ikean pukkijaloista, jotka ostin molemmat kierrätysryhmän kautta käytettyinä. Tykkään siitä, että vanerilevyssä näkyy vähän elämänjälkiä eikä kaikki ole niin uutta ja siloiteltua. Ajattelin ensin selviäväni pelkällä levyllä ja jaloilla, mutta rupesin nopeasti kaipaamaan työpöydän yhteyteen myös säilytystilaa. Googlettelin ja pinnailin eri vaihtoehtoja ja tämä Ikean Alex-laatikosto tuntui helpoimmalta ratkaisulta. Ulkonäöllisesti se ei ehkä ole lempparini, mutta käytännöllisyys voitti tällä kertaa.

    Tuolin ostin ihan vain Jyskistä, sillä en raaskinut laittaa nyt rahaa design-tuoleihin. Meillä on näitä kaksi, toinen meikkipöydän yhteydessä, ja tarvittaessa niistä saa myös lisätuolit ruokailutilaan. Huomasin vasta näistä kuvista, että jalkoihin oli jäänyt vielä muovisuojusteet kiinni, hups 😀

    kotitoimisto

    kotitoimisto

    kotitoimisto

    Valaisin on supervanha ja aikoinaan hankittu Ikeasta sekin. Samoin myös tuo itse taiteilemani taulu, jonka varmaan vaihdan jossain vaiheessa johonkin järkevämpään, esim. kalenteriin tai muistitauluun. Kasvin ostin Plantagenista, kuten muutkin meidän kasvit. Se voi yllättävän hyvin, vaikkei tähän nurkkaan aurinko juuri paista kuin aamuisin.

    Jossain vaiheessa olisi kiva hankkia isompi näyttö tai jopa pöytäkone, jotta työskentelyasennon saisi ergonomisemmaksi ja esimerkiksi kuvanmuokkaus helpottuisi, kun ei tarvitsisi läppärin näytöltä enää tihrustaa. Mutta eipä tässä hoppu ole, kaikki aikanaan 🙂

    kotitoimisto

    kotitoimisto

    Mitä mieltä olet itse työpisteestä – onko se välttämätön vai käyttäisitkö tilan mieluummin johonkin muuhun? 🙂

    Teema
    Koti
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus