Hellitä vähän

    Uuteen kotiin

    uuteen kotiin

    Noniin, nyt pääsen vihdoin kertomaan teille kunnolla meidän asuntokuvioista! Näin jälkikäteen katsottuna asiat ovat loksahdelleet aika mukavasti paikoilleen, sillä saatiin tieto hyväksytystä ostotarjouksesta lomani ensimmäisenä päivänä. Toki tuo viimeinen työviikko meni aikamoisessa stressikuplassa kaikkia asuntoasioita selvitellessä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Kaupoille päästiin tällä viikolla ja nyt uskalla vihdoin puhua “meidän kodista”, kun nimet ovat papereissa ja avaimet taskussa 🙂

    Asunnon ostaminen ei ollut meille mikään hetken mielijohde. Ollaan katsottu asuntoja enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo useamman vuoden ajan, mutta sitä oikeaa ei ole tullut vastaan. Kiva, edullinen ja hyvällä sijainnilla oleva vuokrakämppä ei ole painostanut meitä kiirehtimään, vaan ollaan voitu katsella ja fiilistellä kaikessa rauhassa. Vuosien aikana kriteeritkin ovat muuttuneet, joten oli hyvä antaa prosessille aikaa. Ainahan asunnon voi myydä, jos ei viihdy, mutta itse halusin ensiasunnon olevan mieluisa – vaikka toki pieniä kompromisseja joutuu aina tekemään.

    uuteen kotiin

    uuteen kotiin

    Mitäs sitten kertoisin asunnostamme. Muutamme Helsingin keskustan ulkopuolelle, mikä toki herättää vähän ristiriitaisia fiiliksiä, kuten täällä pohdiskelin. Tuo teksti taisi olla jokin pyyntö universumille, sillä asunto löytyi läheltä luontoa, mutta silti hyvien liikenneyhteyksien päästä. Neliöitä on tuplat nykyiseen verrattuna, melkein 70. Asunto on 50-luvun valoisa päätyhuoneisto, joka on remontoitu juuri lattiasta kattoon ja muutettu samalla kolmiosta isoksi kaksioksi. Nyt kun katson edelliseen blogiini yli vuosi sitten kirjoittamaani kriteerilistaa, kohdat toteutuivat yllättävän hyvin 🙂

    Tämän postauksen kuvat eivät suinkaan ole meidän asunnosta, vaan tämän vuoden asuntomessuilta Porista. Asuntomessujen kannalta tämä juttu on vähän myöhässä, sillä ne taitavat vedellä nyt viimeisiään. En kuitenkaan ole siitä kovin pahoillani, sillä suoraan sanoen olin hieman pettynyt messukokemukseen. En usko, että tämän vuoden messut olivat mitenkään huonommat kuin yleensä, mutta ehkä koko konsepti ei ole mun juttu sittenkään. Tuli nimittäin vähän sellainen fiilis, että maksan mainosten katselemisesta (ja että Pinterest toimii paremmin vinkkien ja inspiraation keräämiseen).

    uuteen kotiin

    uuteen kotiin

    Näihin kuviin kokosin omia lemppareitani. Toki oli ihan kiva saada yleiskatsaus siihen, mitä on nyt pinnalla. En varsinaisesti yllättynyt, kun näin paljon tummia keittiöitä, lankkupöytiä, pyöreitä peilejä, isoja ikkunoita, luonnonmateriaaleja, ruskeita nahkasohvia tai huonekasveja. Kaikki nämä ovat sellaisia, mitkä itseänikin viehättävät, mutta yllätyin vähän siitä, kuinka turvallisella linjalla oli menty.

    Luulen, että asuntomessut palvelevat parhaiten omaa taloa rakentavia. Kyllä mäkin haluaisin vierailla talopaketissa ennen kuin sellaisen hankin. Näin kerrostaloasujalle messut jättivät vähän kylmän fiiliksen, sillä moni talo tuntui olevan kopio edellisestä. Kaikki on niin uutta, aseteltua ja pakasta vedettyä, että tulee vähän sellainen olo kuin vierailisi huonekaluliikkeen katalogissa. Ehkä helteinen päivä ja jonot taloihin saivat mut vähän kyyniselle tuulelle 😀

    uuteen kotiin

    uuteen kotiin

    Oli messuilla onneksi muutama inspiroivakin kohde, kuten Shellin vanhasta asuin- ja autovajarakennuksesta entisöity Bunkkeri. Sieltä otin harmittavan vähän kuvia, mutta rakennus oli upea ja sisustuskin vähän persoonallisempi. Poikaystävä naureskelee aina mulle siitä, kuinka oon sanonut uusista taloista puuttuvan “sielun”, mikä vanhemmissa on. Tulipahan todettua, että olen edelleen samaa mieltä. Eikä se tarkoita sitä, etten voisi joskus asua uudiskohteessa, mutta tällä hetkellä vanhemmat rakennukset kiehtovat enemmän.

    uuteen kotiin

    uuteen kotiin

    Mitä siis jäi lopulta käteen? Ei ehkä uusia ja oivaltavia sisustusideoita, mutta vahvistusta sille, mikä omaa silmää tällä hetkellä miellyttää. Lisäksi oivalsin, etten halua oman kotini näyttävän katalogilta. Koska muutamme nyt kaksi kertaa isompaan asuntoon, meillä on aika paljon hankintoja tehtävänä. Yritän antaa hankinnoille aikaa ja katsella sisustusliikkeiden lisäksi second hand -löytöjä. Uusi ja kiiltävä on aina helppoa ja kivaa, muttei ehkä sellaista, joka saa kodin tuntumaan kodilta.

    Ainiin, ostettiin me myös sänky asuntomessuilta, joten ei se ihan hukkareissu ollut 😀 Ja Pori Yyterin rantoineen on oikein kiva kesäretkikohde, joten all good.

    Sisustusjutut eivät ole ehkä tämän blogin ydinaihepiiriä, mutta nyt niin suuri osa arkeani, etten osaa jättää niitä poiskaan. Kysyn siis kiinnostaako teitä lukea enemmänkin sisustuspohdintoja tai jotain muuta uuteen asuntoomme liittyvää?

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Teema
    Työ ja arki
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Päivä Porvoossa

    päivä porvoossa

    Heippa taas! Loma on edennyt loppupuolelle ja nyt alkaa tuntua siltä, että olen valmis pikkuhiljaa siirtymään arkirytmiin ja rutiineihin. En ole ottanut paineita kuvaamisesta tai bloggaamisesta, ja päätin, että palaan tänne sitten, kun siltä tuntuu. Kolme viikkoa lomailua ja oleilua tekivät tehtävänsä ja nyt alkaa olla jo energiaa uusiin projekteihin. Sekä mieli että kroppa tuntuvat kaipaavan pientä virikettä, mikä on kiva tunne kuormittavalta tuntuneen kevään jälkeen.

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    Ajattelin aloittaa kepeällä aiheella, nimittäin yhden täydellisen lomapäivän fiilistelyllä. Päivä Porvoossa on toinen niistä kahdesta kerrasta, kun olen lomani aikana kaivanut kameran esiin (toinen oli asuntomessut, joista vielä myöhemmin). Porvoo on sielunruokaa esteetikolle, etenkin näin kesällä, kun kaupunki näyttää parhaat puolensa. Vanha kaupunki ja joenvarsi tarjoavat täydelliset puitteet kesäpäivän viettoon.

    Tykkään fiilistellä Porvoota ja vain kävellä ympäriinsä, mutta tällä kertaa meidät houkutteli kaupunkiin paljon kehuttu Meat District. Sain joululahjaksi EATFinland Helsinki -kirjan, jolla saa alennusta kirjaan kuuluvista ravintoloista. Tähän mennessä olemme testanneet Kuurnan (ihana), Kolmos3n (pieni pettymys) ja nyt oli vuorossa Meat District.

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    Saavuttiin ravintolaan sopivasti Elastisen juuri vapauttaessa paikkansa meille 😉 Meillä oli Milo mukana, sillä poikkesimme Porvooseen matkalla mökiltä Helsinkiin. Koira ei ollut onneksi ravintolalle ongelma, vaan saimme kaikki paikat terassilta. Kesäaikaan kannattaa varata pöytä etukäteen, sillä täyttä tuntui olevan.

    Päivän menu oli hauskasti esillä pöytään kannettavalla taululla. Päädyimme pitkän harkinnan jälkeen entrecôte-pihviin sekä päivän kalaan, joka oli meriahventa. Olen vähentänyt huomattavasti lihansyöntiä, mutta täytyy myöntää, että nyt lomalla sitä(kin) on tullut syötyä enemmän kuin arjessa. Ruokafilosofiani ei ole ehdoton ja kylässä pyrin syömään aina sitä, mitä on tarjolla. Silloin tällöin herkuttelen myös kunnon pihvillä, kuten nyt. Meat District on onneksi keskittynyt ekologisesti tuotettuun lihaan ja kalaan 🙂

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    Ja olihan se ruoka t-o-d-e-l-l-a hyvää! Tosin liha oli sen verran rasvaista, että olin ihan ähky vielä seuraavanakin päivänä, vaikka ihrapalat jäivät syömättä. Kala-annoskin osoittautui kokonaiseksi kalaksi, joten onneksi ei tilattu alkuruokia 😀 Tein pienen virhearvioinnin ja tilasin vielä jätskin jälkiruuaksi. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni jouduin jättämään jälkiruuan kesken (tai siis muille suille). 

    Kokonaisuutena Meat Districtistä jäi oikein hyvä fiilis ja voisin palata tänne uudelleenkin! Ravintolan lisäksi kiertelimme vanhaa kaupunkia ja joenrantaa, vilvoittelimme kylmillä juomilla ja sulaneilla jäätelöillä. Yhden heräteostoksen tein By Pia’s -liikkeestä, jossa silmiini osuivat laukkuuni mätsäävät sandaalit. Reilu alennus ja 30 asteen helle houkuttelivat vaihtamaan hiostavat tennarit lennosta sandaaleihin.

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    päivä porvoossa

    Kiitos Porvoo ihanasta kesäpäivästä! Tapaamme varmasti jälleen pian 🙂

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Teema
    Mieli
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus

    Lomakuulumisia ja läsnäoloa

    lomakuulumisia

    Heippa pitkästä aikaa! Olen ollut nyt viikon lomalla ja käyttänyt tämän viikon oikeastaan vain ja ainoastaan rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Ennen lomaani stressikäyrä huiteli jo taivaissa, sillä sen lisäksi, että aloitin uuden projektin vielä viikkoa ennen lomaa, tapahtui myös iloisia (mutta stressaavia) asioita asuntorintamalla. Vielä on muutama asia selviteltävänä, mutta sen jälkeen voin toivottavasti kirjoitella tännekin kotiasioista enemmän.

    Päätin jo etukäteen, etten ota mitään paineita neljän viikon kesälomani suhteen, kuten täällä kirjoittelin. Lomani alkoi perinteisesti Ruisrockista, mikä on aina mahtava, mutta samalla aika kuluttava aloitus lomalle. Sen jälkeen meni muutama päivä ennen kuin pääsin kunnolla lomamoodiin, eli totuin siihen, ettei mun tarvitse tehdä oikeasti yhtään mitään. Onneksi ympäristö tarjosi sille hyvät puitteet, sillä karkasin heti mökille perheeni pariin (ja poistin puhelimesta kaikki töihin liittyvät sovellukset notifikaatioineen). Eilen siirryin tuolta mökiltä poikaystäväni mökille ja rentoilu jatkuu.

    lomakuulumisia

    lomakuulumisia

    Täytyy kyllä kiittää tuuriani sään suhteen, sillä voiko parempia kelejä ihminen lomalleen toivoa? Tällä hetkellä fiilistelen loman ensimmäistä sadekuuroa, mutta muuten on paistanut joka päivä ja oon päässyt nauttimaan Suomen kesästä ihan täysiä. Pilvetön taivas, auringon lämpö iholla, viilentäviä pulahduksia, souturetket tyynessä joessa, toinen toistaan upeammat auringonlaskut… Näissä hetkissä on helppo olla onnellinen 🙂

    Yhtä asiaa tulee lomalla pohdittua paljon, nimittäin läsnäolon taitoa. Tunnistat varmaan sen tunteen, että koko vuoden odotat lomaa ja sitten kun se on käsillä, niin ajatus on jo jossain muualla? Kuinka vaikeaa se välillä onkin vain pysähtyä ja nauttia hetkestä? Ihmisen mieli on niin herkästi kiinni joko tulevassa tai menneessä – itselläni usein tulevaisuudessa, kuten nyt esimerkiksi uudessa kodissa. Mutta jos elämme aina tulevaisuudessa, voimmeko koskaan olla tyytyväisiä nykyhetkeen? Aina vaan pitäisi olla jotain enemmän, jotain paremmin.

    lomakuulumisia

    Loma on hyvä hetki harjoittaa läsnäoloa, mihin olen onneksi kiinnittänyt huomiota viime vuosina. Kunhan ei vedä tätäkään asiaa yli ja rupea suorittamaan läsnäoloa – välillä, kun tuntuu, että sisäinen itsekriitikkoni meinaa ylisuorittaa tässäkin asiassa. Eihän siitä mitään tule, jos ei anna itselleen lupaa haaveilla 🙂 Kun vaan muistaa sen, että asiat ovat aika ihanasti juuri nyt.

    Loppuloman aikataulun pyrin pitämään joustavana, mutta onhan tässä kaikenlaista kivaa tulossa. Aion ainakin poimia vadelmia, käydä asuntomessuilla ja Yyterin hiekkarannoilla, harjoitella (taas kerran) golfia, pohtia sisustusvalintoja, juhlia valmistujaisia ja häitä. Ennen kaikkea aion kuitenkin rentoutua ja olla vaan. En siis ota paineita myöskään blogin päivittämisestä, joten parhaiten pysytään kuulolla Instagramin puolella!

    Blogia voit seurata:

    Instagram
    Facebook
    Bloglovin
    Ota yhteyttä

    Teema
    Mieli
    Keskustelu
    Jaa tämä postaus